Valoja ja värejä pimeydessä

Paras 2015 / Best 2015

Äänestys vuoden 2015 parhaasta kuvasta päättyi sunnuntaina 31.1. Äänestyksen tulokset ja arvonnan voittajat julkaistaan helmikuun puolessa välissä.

The Best 2015 voting ended at Sunday 31.1. results and the winners of the draw will be publicized later in February





Toivottavasti meneillään oleva vuosi on alkanut kaikilla mukavasti. Allekirjoittanut on ollut kiireinen, mutta kuvaamassa olemme käyneet muutaman kerran.

Vielä joulun jälkeenkin oli paljon vesilintuja merenrannoilla. Näimme kyhmyjoutsenia ja isokoskeloita isoina parvina. Viereisessä kuvassa aallokossa ui jo tutuksi käyneen perheen jäsen.

Isokoskeloita auringonlaskussa 

Onnistuimme myös näkemään metsälintuja. Tässä oksalla ylimmällä tutkailee maastoa teeri. Tämä on oikeastaan allekirjoittaneen ensimmäinen kuva teerestä.

Kyseessä olikin varsinainen poseeraaja. Istuskelimme Pipomiehen kanssa ihailemassa ja kuvaamassa lintua varmaan puolituntia. Kaveri ei ollut millänsäkään. Vaihtoi vaan puuta yhdessä vaiheessa, kun tuli nälkä.

Koivun urvut ovat talvella teeren ruokaa

Lopulta lähdimme eteenpäin ja jätimme teeren jatkamaan ruokailua.

Ilta Helsingissä

Kämpin ravintolan
sisäänkäynnin edessä
loistivat kauniit jouluvalot

Jälkiruoaksi allekirjoittanut nautti
kaakaon ja Pipomies Café Latten.
Nekin aivan ihanat!

Eräänä iltana ajelimme Helsinkiin. Ajattelimme käydä kahvilla tai syömässä jossakin mukavassa paikassa.

Pitkän pohdiskelun jälkeen päädyimme Kämpiin.

Päätimme tilata salaatit. Allekirjoittanut tilasi Nizzan salaatin. Miten yksinkertaisista aineksista voikin saada aikaiseksi jotain niin hyvää ja maukasta! Ainoa asia joka jäi harmittamaan, oli että tilasimme pienet salaatit!

Hieno aula...

Kauniita kristallikruunuja... ja juomiakin löytyy moneen makuun.

Paljon valoja! Mutta kun ei ollut lunta...

Vasta 2.1. saimme lumipeitteen.

Helsinki Lux


Tänäkin vuonna päätimme käydä katsomassa Lux tapahtumaa.

Helsingissä oli kova pakkanen ja lumipyry kun saavuimme sinne. Ensimmäiseksi kävimme katsomassa Ateneumia. Kauniita eri värejä heijastui Ateneumiin julkisivuun, teos oli Sun Effectsin Candy House. 

Seuraavaksi suuntasimme Senaatintorille katsomaan millainen on Ilon kuvia teos, jossa heijastetaan kuvia Tuomiokirkkoon. Allekirjoittanut otti kuvia, vaikkakin kädet olivat jo niin jäässä, ettei sormissa ollut tuntoa.

Tuomiokirkon tapuliin heijastettiin myös teos, kävin sitäkin katsomassa, mutta myönnän, etten siitä ollut kovin kiinnostunut. Kuvasin ja katselin mieluimmin väkijoukkoa.




























Senaatintorin jälkeen menimme Ruttopuistoon eli Vanhaan kirkonpuistoon. Siellä oli eri teoksia ja paljon värejä ja valoja. Ehdottomasti hienoin LUX paikka, allekirjoittaneen mielestä.

Värit saivat puiston näyttämään epätodelliselta.

Myös kirkko oli avoinna yleisölle,en kuitenkaan jäänyt jonottamaan 15 asteen pakkaseen.

Puistosta oli ihana päästä autoon lämmittelemään. Onneksi olin varautunut kylmään paksulla vaatekerroksella. Mutta ne kädet... Kuvaaminen ei onnistu käsineet kädessä pimeällä, kun koko ajan muutan kuvaussäätöjä.

Viimeisenä kävimme katsomassa Annantalon ulkoseinään heijastettavaa teoasta. Näytti aivan kuin talo olisi tulessa.

Ja pitihän sitä jotain huikopalaakin ottaa.
Vuohenjuustoleipä ja jälkiruoaksi sitruuna- marenkitorttua...

Tämän jälkeen ilmoitin Pipomiehelle, että nyt pitää saada jotain lämmintä juotavaa. Allekirjoittaneen mielestä kaakao on pakkasella paras juoma! Ja erittäin hyvää sellaista saa Café Ursulasta. Ja kun päälle vielä saa erittäin runsaasti kermavaahtoa niin eihän se voi olla kuin aivan älyttömän hyvää!





Kotimatkalla keksimme uuden idean! Mennäänpä Kilpilahdelle kuvaamaan Porvoon jalostamon liekkejä! Ei muuta kuin sinne siis. Etsittiin siinä sitten parasta mahdollista kuvauspaikkaa. Pipomies ajoi ja ajoi... allekirjoittanut löysi aina jotain vikaa paikoista. Lopulta Pipomies totesi että nyt me ollaan saatu vartija peräämme! Ja todellakin vartija ajoi automme viereen ja kyseli (todella ystävällisesti) etsimmekö jotain tiettyä paikkaa. No, kello oli jo puolilla öin, joten nolona siinä esittelin kameraa ja selittelin, että kun ajattelin ottaa yökuvia.

Erittäin ystävällinen vartija kertoi minne meidän kannattaa ajaa, jotta saadaan mahdollisimman laajalta alueelta kuva. Kiitimme ja ajoimme kyseiseen paikkaa. Ja otin siinä sitten lumituiskussa ja yli 20 asteen pakkasessa kädet tutisten monta kuvaa.

Tulipatsaasta nousi kaunis valon säde ylös taivaisiin...

Ja sitten äkkiä kotiin lämpimään!

Näin alkoi allekirjoittaneen ja Pipomiehen vuosi. Tästä on hyvä jatkaa. Ensi kerralla käydään ainakin jäällä.

Hauskaa helmikuun alkua kaikille!

Talvi etenee kesää miettiessä...

Pikku linnut "leikkivät" lumella. (Se pidempi putki kun olisi...)

Kylläpä aika rientää vauhdilla eteenpäin! Olemme jo helmikuussa, vaikka lämpötiloissa sitä ei oikein huomaakaan. Tänäänkin ollaan menty plussan puolelle. Välillä on päiviä, jolloin voi aistia lähestyvän kevään, linnut laulavat ja pajuissa on kissoja... Tosin niitä taisi näkyä jo joulukuussa täällä joissakin paikoin.







No, kohta kylmenee, jos sääennusteeseen on uskominen. Päivät ovat jo pidentyneet, mutta on ollut niin pilvistä, ettei valoa ole riittänyt valokuvaukseen niinä hetkinä, jolloin olisi ollut mahdollista lähteä kuvaamaan.

Muutama päivä sitten Pipomiehen syksyllä kaatamat rungot tuotiin kotipihalle. Niitä olikin paljon... uudet rungot saavat odottaa ensi kevääseen, ennenkuin ne sahataan ja halotaan. Vanhoja on niin paljon, että niistä saadaan ensi talven polttopuut. Tämä ainakin tällä hetkellä on suunnitelma, saapi nähdä miten sitten käy. Pariin kuukauteen ei varmaan tarvitse miettiä mitä vapaa-aikana touhuaisi.

Osa uusista rungoista on todella paksuja, ei taida allekirjoittanut saada niitä halottua... :-D

Tammikuun alussa kävimme Helsinki Lux tapahtumassa. Tapahtumassa on erilaisia valotaide esityksiä ja -teoksia, lähinnä keskustan alueella. Jos tapahtuma järjestetään ensi vuonna, suosittelen käymään! Ilta oli silloin sen verran kylmä, että tyydyimme katselemaan teoksia autosta. Vain Senaatintorilla  allekirjoittanut kävi katsomassa Fire Circus Walkean tulitaide esityksen. Ihan hieno esitys. Muutaman kuvankin yritin ottaa... Eihän niistä oikein hyviä tullut siinä pimeydessä.

Esityksen aikana Tuomiokirkon portailla liikkui erivärisiä valoja.

Ajelimme tämän jälkeen Kaivopuistoon. Oli komea kuutamo ja se heijastui mereen. Kuvatahan sitäkin piti.

Kuva on otettu Kaivopuistolta Suomenlinnaan päin. Sormet jäätyivät ja kädet tärisivät kylmästä kun yritin pitää kameraa paikallaan, että saisin kuvan. Kun eihän se jalusta koskaan silloin ole mukana, kun sitä tarvitsee...

Tämän jälkeen allekirjoittanut sai tarpeekseen palelemisesta ja yhteistuumin Pipomiehen kanssa päätimme pistäytyä Café Ursulassa juomassa jotain lämmittävää.

Pipomies joi Café Moccan ja allekirjoittanut kaakaon. Molemmissa runsaasti suklaata ja kermavaahtoa, nam!

Koska en ole ehtinyt / pystynyt viime aikoina juurikaan valokuvia ottamaan, niin laitetaanpa muutama kuva kesältä 2013. Tuntuu niin mukavalta katsella niitä varsinkin tänään, kun on tuota lunta tullut jo pitkään ja kolattukin on useampia tunteja. Ja on pilvistä ja pimeää.

Ystävälläni oli kauniita kukkia piha täynnä. Niitä allekirjoittanut kuvasi innokkaasti.

Kuvat on otettu elokuussa 2013. Muistan hyvin tämän päivän. Olimme silloin ensimmäistä kertaa "kylillä" jenkkiautollamme! Ja pitihän sitä käydä esittelemässä ystäville, joilla on sama harrastus...

Ja paikalla olivat tietysti myös ihanat kullat, nauttivat auringosta ja allekirjoittaneen huomiosta. Vai olisiko se niin päin, että allekirjoittanut nautti kultaisten huomiosta...




















Kesällä 2013 kävin myös äitini kanssa Kööpenhaminassa, kuten olenkin välillä blogissani maininnut. Laitetaanpa pari eläinkuvaa taas sieltä. Eläintarhassa on mahdollisuus päästä katselemaan lasin takaa jääkarhujen uima-allasta. Upeat (isot) karhut uivat ja katselivat samalla meitä kun me niitä. Ehkäpä karhu näki lasin toisella puolen mahdollisesti seuraavan päivällisen...

Tosin kuvanotto hetkellä karhulla oli jo ruokaa, hän söi samalla seepran päätä. Älä pelkää rakas lukijani, en laita siitä kuvaa.

Jääkarhuja pääsee katselemaan myös tunnelissa, joka on jääkarhujen altaan alapuolella. Upea paikka, mutta en suosittele ahtaan paikan kammosta kärsiville.

Nalle hieman erilaisesta perspektiivistä. Valitettavasti lasi heijasti valoa ja oli likainen,
kuva ei ole kovin kummoinen.

Tähän mainioon norppa kaveriin ihastuin välittömästi. Sulavasti sujui häneltäkin uinti.

Mutta jotta totuus ei unohdu, lopetetaan talvisiin kuviin. Lunta tuli parina päivänä tosi paljon. Ei kuitenkaan pelkästään huono asia, ainakin luonto näytti todella kauniilta. Kuvasin muutaman kuvankin! Yllättävää, eikö totta!

Pensaassa on vielä marjat jäljellä.

Suolla on runsaasti lunta. Laskeva aurinko luo säteitä taaempana oleviin mäntyihin.

Raskas lumi painaa oksia maahan. Kauniiltahan se näyttää, mutta aiheuttaa tietysti ongelmiakin. Kuten sähkökatkoksia, me tosin onneksi olemme säästyneet niiltä.

  

Auringon viime säteet suolla.

Hiljainen on kotikatu... :-D!

Toivotan kaikille hyvää alkanutta helmikuuta kera kuurankukkasin!

Jouluisia sointuja ja valoja

Joulukuussa ollaan! Marraskuu päättyi osaltani hienosti. Kävimme pipomiehen kanssa katsomassa Samuli Edelmannin joulukonsertin Lapinjärven kirkossa! Konsertti myytiin loppuun jo viikkoja ennen varsinaista konserttipäivää ja olisi varmasti jäänyt allekirjoittaneelta kokematta, jollei ihana oppilaani olisi huolehtinut, että sain ostettua liput ajoissa!

Olen ihallut Samulia vuodesta 1992, jolloin hän esiintyi "Veturimiehet heiluttaa" elokuvassa. Ja Sanin kanssa levytetty duetto "Tuhat yötä" on mielestäni edelleenkin yksi kauneimpia suomalaisartistien koskaan levyttämiä duettoja.

Olimme paikalla tuntia ennen konsertin alkua. Paikalla oli jo pitkät jonot innokkaita odottamassa ovien avautumista. Kauaa ei kuitenkaan tarvinnut odottaa.

Konsertti oli tosi hyvä, sekä allekirjoittaneen, että pipomiehen mielestä. Samulilla on kaunis pehmeä ääni, myös livenä...

Samulin ja orkesterin lisäksi konsertissa lauloi kaunis ääninen Pauliina Kokkonen.

Vauhdikas kumarrus kiitokseksi konsertin kuuntelijoille...

Konsertin jälkeen Samuli jäi vielä yleisön iloksi juttelemaan ja kirjoittamaan nimikirjoituksia. Aika moni daami kävikin otattamassa yhteiskuvan. Olihan se allekirjoittaneenkin käytävä kiittämässä hyvästä konsertista. Tai jotain sen suuntaista kai suustani sain soperrettua...

Kuvankin sain napattua, vaikka kamerani jostain syystä alkoikin tässä vaiheessa lakkoilla.
















Aurinkoakin on näkynyt välillä, ihan vilaukselta. Eräänä sellaisena hetkenä satuin olemaan vapaana ja kävin Loviisan kaupungin uimarannalla kuvaamassa sorsia.

Kovin kiire niille tuli kaislikon suojaan, kun ilmestyin paikalle kameran kera...

Ja matka jatkui...

Uimarannalla on kauniit uimakopit, niitä oli kuvattava myös...

Vesi oli rannalla matalalla, sainpa silti heijastus kuvan!

Aurinkokin oli matalalla ja jotenkin valjun olinen, mutta ainakin ilahdutti allekirjoittanutta vähän aikaa...

Koska pimeä vaikeuttaa nyt kuvaamista, päätin sitten ottaa kuvia pimeässä. Ajelimme eräänä iltana Helsinkiin, ajatuksena oli katsella jouluvaloja.

Eduskuntatalo näytti kovin korskealta iltavalaistuksessa, varsinkin kun ottaa kuvan autossa istuen...

Stockmann jouluvalaistuksessa. Aika jännän näköinen.

Kampin ostoskeskus on paketoitu punaiseen ledvalo nauhaan. Molemmissa keskuksen päissä on isot punaiset rusetit. Näyttävää, vaikkakin tyylikkyydestä voi olla montaa mieltä.

Joulukadun valoja

Tuomiokirkko portaiden alapäästä kuvattuna.

Paremman kuvan saa Senaatintorin toiselta puolelta.

Hotelli Kämp tällä kadulla oli pari iltaa myöhemmin Itsenäisyyspäivä
juhlien jatkojen pitopaikkana.













Helsingin kaupungintalo iltavalaistuksessaan. Kauniilta näyttää. Ja takaa näkyy taas tuomiokirkko.

Toinenkin joulukonsertti mahtui ohjelmaan muutaman päivän sisällä. Tämä konsertti pidettiin Porvoon tuomiokirkossa, joka sijaitsee Porvoon vanhassa kaupungissa. Konsertissa esiintyi Lohjan kaupunginorkesteri sekä oopperalaulajat Essi Luttinen ja Hannu Jurmu.

Sää konsertti iltana oli kaikkea muuta kuin jouluinen, satoi kaatamalla vettä.

Tuomiokirkon kaunis saarnastuoli

Kirkko on täynnä kauniita yksityiskohtia

Konsertti oli hieno. Essi Luttisen ääni oli upea ja eläytymistä lauluihin voi vain ihailla. En tosin ole koskaan käynyt oopperassa, joten eipä minulla ole juuri vertailu kohtaa, mutta tykkäsin kovasti. Vaikeuksia tuotti vain se, että nenäliinaa ei ollut mukana... Allekirjoittaneet kyynelkanavat saivat kunnon huuhtelun...

Tenori Hannu Jurmu ja mezzosopraano Essi Luttinen

Teinpä yhden hankinnankin liittyen rakkaaseen valokuvausharrastukseen liittyen. Ajattelin, kun tuota pimeässä kuvaamista nyt harjoitellaan, niin otetaanpa jalusta apuun. Olen sellaista jo pidempään etsiskellyt. Tiedän, että käyttö on aika vähäistä. En jaksa kantaa kuvausreissuilla mitään ylimääräistä ja kärsivällisyyskään ei oikein kestä sen kokoamista ja asettelua. Joten halpa sen olla pitää... No, löysin lopulta mielestäni aika hyvän hinta/laatusuhteeltaan ja nyt se könöttää pussissa tuossa. Olenpa kerran sen käyttöä kotipihalla harjoitellutkin, vielä hitaampaa kuin olin kuvitellut! Miten ihmeessä se kamera saattaakin olla aina väärässä kulmassa! Mutta ehkä se siitä, kunhan harjoittelee tarpeeksi.

Kyllä jalusta kuitenkin mahdollistaa huomattavasti paremman kuvan vähässä valossa. Kamera ei tärähdä ja aukkoarvoa voi suurentaa. Tässä lyhty ja muratti :).

Lyhtyjä löytyy nyt myös terassilta roikkumasta. Pipomies ne laittoi paikoilleen. Kauniita ovat illalla siinä loistaessaan.

Siinäpä tämän hetken kuulumisia.

Hyvää joulukuun jatkoa kaikille!