keskiviikko 31. elokuuta 2016

Elämää Koitilassa!


Elokuu on päätöksessään ja syyskuu alkaa! Syksy kuulemma lähestyy.  Hanhia ja kurkia kuulee jo ääntelemässä pelloilla ja vesillä. Ja lenteleepä muutamia jo pihankin yli. Kohta alkaa hurja muuttolintujen seuranta ja valokuvaaminen!


Taivalkoski


Allekirjoittanut ei kuitenkaan vielä ole syksyä ehtinyt miettiä. Sen sijaan tein matkan Taivalkoskelle! Kyllä, toisen tänä kesänä. Matkaseurana oli tällä kertaa oma äitini. Kävimme tapaamassa sukulaisia.

"Lainasimme" serkkujemme mökkiä. Sen sijainti on mitä mainioin. Sen verran ylhäällä ja aukealla, ettei hyttysistä ja muista ötököistä ole haittaa pihallakaan. Ja ihanat maisemat.

Koko loman ajaksi oli luvattu sadetta. Onneksi säätiedot eivät pitäneet paikkaansa vaan saimme suurimman osan lomasta nauttia kauniista säästä.

Maalaismaisemasta sai nauttia mökin pihalta.
Sisältä mökki on todella tunnelmallinen.


Joka aamu saimme seuraa pikkulinnuista, joita näimme yleensä ensimmäisenä, kun verhot avattiin. Allekirjoittanut heilui kameran kanssa joka puolella mökkiä, pitihän pikkuisia kuvata!

Tässä ensimmäisen aamun saalis.



Innostuimme äitini kanssa molemmat, kun heti aamusta näimme muutaman poron läheisellä niityllä.

Taivalkoskella oli vielä yöt niin lyhyitä, että menimme myöhään illalla nukkumaan ja heräsimme aikaisin. Herättyämme lähdimme aamulenkille. Sen jälkeen runsas aamupala ja sitten se tärkein eli vierailut sukulaisten luona.

Serkkuni Jaanan tytöt  Iida ja Venla innostuivat esittämään painitaitojaan kuvaajalle. 
Pikkuinen Iida on niin suloinen! 
Ensimmäisenä iltana saimme ihailla kaunista auringonlaskua.

Toisena aamuna poroja oli tullut muutama lisää ja ne olivat lähempänä mökkiä. Tällä kaverilla on kai jokin paikannuspanta kaulassa.



























Toinen päivä vierähti Kuusamossa. Tällä kertaa allekirjoittanut oli kuskina ja malttoi jättää kameran hetkeksi.

Vasta illalla otin muutaman kuvan kauniista iltataivaasta.



Kolmas aamu valkeni aika harmaana. Ja mitäpä näinkään ensimmäisenä kun avasin verhot! No, nyt porot olivat jo tulleet mökin pihalle nukkumaan! Äkkiä! Äiti tule katsomaan! Poroja pihalla!! Missä on kamera! Ja tietysti siinä on lyhyt objektiivi kiinni, ei onnistu lähikuvien otto!


Toinen poroista valpastui heti, kun avasin ikkunaverhot.

Ja sitten alkoikin sataa. Niinpä päätimme lähteä shoppailemaan. Ajelimme Posiolle Pentikin tehtaanmyymälään. Samalla kävimme tutustumassa Pentikin museoihin.


Kaikkea kaunista olisi kaupan... Allekirjoittaneelle ei tällä kertaa kuitenkaan lähtenyt
mukaan muuta kuin valokuva kännykkään...

Iltasella kävimme iltalenkillä. Taivaalla oli tummia pilviä, mutta ajattelimme, että ehdimme pois sateen tieltä. Pääsimmekin takaisin pihalle kastumatta. Allekirjoittanut jäi vielä kuvaamaan pellolla olevia poroja.

Kun käännyin, näin aivan upean sateenkaaren. Sen vieressä oli vielä toinen, heikompi. Koska minulla oli kamerassa kiinni nyt se pitkä putki ei kuvaaminen tietenkään onnistunut! Eihän kuvaan mahtunut kuin pieni osa toisesta kaaresta. Niinpä jouduin taas kuvaamaan ikivanhalla kännykälläni. Samalla huutelin äitiäni katsomaan upeaa ilmiötä.

Hetken kuluttua, juuri kun pääsin mökin terassille alkoi tulla vettä kuin saavista kaatamalla!


Hienot sateenkaaret!
Sataa kaatamalla!
Äkillinen kova sade ja myrskytuuli sai porotkin säikahtämään ja juoksemaan pois.

Sade loppui yhtä-äkkiä kuin alkoikin. Ilta-aurinko värjäsi vielä pilvet ja loi viimeiset säteet pilvien lomasta.


























Neljäs lomapäivä alkoi taas poroja kuvaten, nyt pihalle oli jo ilmestynyt parikymmentä poroa!



Loppupäivä sujui sukuloiden. Minua on siunattu ihanilla sukulaisilla! Heidän seurassaan on aina kivaa, juttu luistaa ja nauru raikuu. Aika kului huomaamatta, lopulta maltoimme lähteä mökille pakkaamaan ja nukkumaan, että jaksaa seuraavana päivänä ajella kotiin lähes 800 kilometriä.

Illalla mökillä emme kuitenkaan olisi millään raaskineet käydä nukkumaan! Äitimme sytytti tulen takkaan, istuimme sen lämmössä, juttelimme ja pelasimme pasianssia (ihan korteilla!).

Meitä viihdyttivät myös kauniit pikku pensastaskut, jotka lentelivät mökin ympärillä ja istuskelivat pensaissa ja koiranputkilla.




Viimein tuli hiipui takassa ja me menimme nukkumaan. Aamulla pakkasimme autoon kapsakit ja sitten pikku hiljaa matka suuntautui kotia kohti. Ja Pipomiehen luokse!! Olikin jo ehtinyt tulla ikävä...

Näin sujui loma Taivalkoskella.












Tässä kaikki tällä kertaa. Laitanpa vielä loppuun kuvan kauniista lumpeenkukasta.

Hyvää alkavaa syyskuuta kaikille! Muistakaa tarkkailla muuttolintuja ja luontoa!

Katsotaan mitä tarttuu kameran muistikortille ensi kerraksi...



tiistai 2. elokuuta 2016

Isoja kissoja ja muita eläimiä

Eräänä kauniina heinäkuun päivänä saimme Pipomiehen kanssa idean lähteä Korkeasaareen! Eväät reppuun ja menoksi!

Ajoimme autolla Mustikkamaalle ja siellä tulikin ongelma, mihin saadaan auto. Saman idean olivat nimittäin saaneet monet muutkin... Joka ikinen parkkiruutu muutaman kilometrin säteellä oli varattu! Kuumassa säässä ei olisi huvittanut kävellä niin kaukaa, kun parkkipaikaltakin on jo aika pitkä matka eläinten luokse.



Jonkin aikaa pörräsimme auton kanssa ympyrää, mutta tilanne vain paheni koko ajan, autoja tuli jatkuvasti lisää. Lopulta huomasimme, että maksullisella parkilla oli vielä tilaa. Allekirjoittanut ilmoitti, että nyt auto viedään sinne, maksakoon mitä maksaa. Ja niin tehtiin. Parkki maksoi viisi euroa, allekirjoittaneen mielestä hyvin tuhlattua rahaa.








Ensimmäisenä menimme Kissalaaksoon. Sattumalta tulimme juuri kun oli Amurinleopardin ruokinta aika. Päätimme jäädä sitä kuvaamaan.

Leopardit odottelivat toisessa häkissä, kun eläintenhoitaja laittoi ruoan säkissä roikkumaan viereiseen häkkiin. Ruokana oli kuulemma tällä kertaa nautaa.

Uros pääsee aina ensimmäisenä ruokailemaan, vasta kun se on syönyt ja poistuu paikalta, on naaraiden vuoro.




Nuuh... Nuuh.... hmmm...

Uros kierteli useita kertoja pussin ympärillä ja nuuski, mutta ruoka ei nyt tuntunut maistuvan.

Mainitsen saman asian, jonka mainitsin jo viime vuoden blogissanikin. Tämä upea eläin on maailman uhanalaisin kissapeto, sitä arvellaan elävän luonnossa vain 80 yksilöä, surullista!

Me päätimme vaihtaa paikkaa ja antaa leopardille ruokarauhan, josko ruoka alkaisi sitten maistua. Amurin tiikeri oli saanut pentuja keväällä ja kovasti toivoin, että pennut olisivat ulkona. Valitettavasti eivät olleet.

Amurin- eli siperian tiikerin uhanalaisluokitus on erittäin uhanalainen. Se on maailman suurin kissapeto. Ja komea oli tämäkin yksilö, joka makoili häkissään.


"Nyt on kuulkaas ihan liian kuumaa muuhun kuin rentoon loikoiluun..."

Seuraavan häkin luona kaikki ihmettelivät, missä on Manuli. Tämä aasialainen arokissa häviää hyvin häkin sopukoihin. Lopulta joku onnistui näkemään, että kaveri on päivälevolla. Allekirjoittanut sai kuvan ja sen jälkeen useat lapset olivatkin allekirjoittaneen kameralta katsomassa miltä Manuli näyttää.

"Mitäköhän ne hössöttää tuolla verkon takana?"
Hähhää... Näyttää ihan kuin pikkupandaa naurattaisi. Pikkupanda on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.



























Korkeasaaren tunnuseläin on lumileopardi. Niitä on syntynyt Korkeasaaressa enemmän kuin missään muussa eläintarhassa. Nyt oli niin lämmintä, että leopardit olivat visusti varjossa.

Lumileopardinkin luokitus on erittäin uhanalainen.

Kivien alla oli jotain liikkumatonta...

Täällä muuten on vaikea uskoa yleistä väitettä suomalaisten umpinaisuudesta. Tuntemattomat ihmiset pölöttävät häkkien luona toisilleen koko ajan, ja yhdessä etsitään eläimiä. Joku tuli jopa allekirjoittanutta hakemaan välillä häkin toiselle puolelle, että saan parempia kuvia. Tuli hyvä mieli!


Toinen lumileopardi oli aivan jalkojeni vieressä pensaikon alla.
En ollenkaan huomannut, onneksi välissä oli aitaus...

Välillä kävelimme rantaan ja söimme eväitä. Eihän sitä jaksa koko päivää ilman syömistä. Ainakaan allekirjoittanut.

Syödessä oli mukava katsella kauniisti kimaltelevaa merta.

Sitten olikin aika käydä tapaamassa apinoita. Apinalinnassa asustaa nykyään Berberiapinoita eli magotteja. Niiden touhuja allekirjoittanut olisi jaksanut katsella vaikka koko päivän.

Kävyn siementen kaivelu on tarkkaa puuhaa.
"Minäkin olen erittäin uhanalainen. Muistathan suojella meitä kaikkia maapallon eläimiä." 



Kuningamerikotka on sangen uljas ilmestys.

Haa! Verkon toisella puolella on sangen makoisan näköisiä otuksia...

Karhulinnassa oli paljon yleisöä. Ja siellä olikin menossa päivän riemukkain näytös.

Nyt leikitään!
Ettekös te tule kylpyyn?
JEE!!!

On Korkeasaaressa paljon lintujakin. Pöllöjä on hauska katsella, mutta vaikea kuvata.

Lapinpöllöllä on terävä katse!
Riikinkukkoja on saaressa joka puolella.


Lapset tykkäsivät kovasti isosta kilpikonnasta. Tämä kaveri on kuitenkin kuulemma kova puremaan, joten sormiaan on syytä varoa.

Hetkinen, tästä kuvasta tulee jotain mieleen...
Joku soitti kotiin... ET!

Tällä kertaa allekirjoittanut kävi myös trooppisten eläinten talossa. Yleensä vältän sinne menoa. Liian kuumaa ja hikistä. Ja niin oli nytkin, onneksi oli vettä mukana! Ja onhan talossa paljon nähtävää.


Tämä suloinen pikkumangusti löytyy Africasia talosta.






Sitten olikin jo aika palailla autolle. Kissalaakson kautta, sillä leijonat oli vielä moikkaamatta.

Turkin huolto käy hyvin näin pitkällä kielellä!
Väsyttää... Niin myös allekirjoittanutta.

Amurinleopardin ruoka oli vieläkin syömättä. No, mitäs sitä turhaan syö, jollei ole nälkä. Viimeiseksi halusin vielä katsoa amurin tiikeriä, näkyykö pentuja.

Minä täällä vaan... tule syksymmällä uudestaan, jospa silloin onnistaa!

Niin oli aika lähteä kotiin. Päivä oli kiva ja täynnä ihania eläimiä. Tiedän, että kaikki eivät eläintarhoja hyväksy. Minä hyväksyn ne silloin, kun eläimillä on tarpeeksi suuret tilat ja niistä pidetään hyvää huolta. Ja monien eläinlajien kohdalla ne ovat valitettavasti se viimeinen toivo lajin säilymiselle.

Näitä mietin kävellessä autolle. Autossa meinasin koko matkan nukahtaa. Ja taisinpa torkahtaakin.

Nämä ja paljon muita ottamiani kuvia Korkeasaaresta voit käydä katsomassa allaolevasta linkistä

https://flic.kr/s/aHskDY3Swu

Nytpä en paljastakaan mitä ensi kerralla on turinoissa luvassa!

Hyvää alkanutta elokuuta kaikille!