Kukkaputket ja muut pihan komistukset!

Kierresaumaputkien uusi elämä

Allekirjoittanut on jo pidemmän aikaa haaveillut, että autotallin lämmityslaitteen asennuksesta ylijääneet kierresaumaputket voitaisiin käyttää johonkin. Olin ajatellut, että joku päivä askartelen niistä kukkaruukut pihalle. Valitettavasti allekirjoittaneella on peukalo keskellä kämmentä, kun puhutaan askartelusta joten asia on jäänyt...

Eräänä päivänä Pipomies ilmoitti, että nyt tehdään ne kukkaruukut! Hän oli ostanut metallilaikan, jolla putket voitaisiin leikata. Hienoa!

Ensin piti miettiä korkeudet. Päätimme, että kaikista tulee hieman erikorkuisia. Tehdään sitten asetelma niistä pihalle. Ja sitten vaan laikalla putket poikki! Samalla leikkuu pintaa hoittiin hieman, ettei tule allekirjoittaneelle heti haavoja käsiin, kun alkaa kukkia istuttamaan.

Kipinöitä lentelee! Allekirjoittanut katsoi viisaimmaksi pysyä hieman kauempana...

Putket leikattuna. Punainen putki on talomme piipusta ylijäänut osa, ajattelimme, että se saa myös toimittaa kukkaruukun virkaa!

Seuraavana päivänä allekirjoittanut kävi ostamassa suihkutettavaa metalliväriä putkien maalaamiseen. Päädyin mustaan ja valkoiseen, mielestäni ne antavat kauniin taustan erivärisille kukille ja punaiselle putkelle.

Ensin maalattiin pohjamaali.

Ennen maalausta putket puhdistettiin.

Valkoista väriä putkeen...

Ja mustaa...

Maalaamisen jälkeen värin annettiin kuivua rauhassa. Seuraavana päivänä oli projektin raskain urakka! Putket kaivettiin maahan. Allekirjoittanut toimi motivaattorina ja päällysmiehenä...

MITÄ, vielä syvemmälle! Et oo tosissas!

Tontillamme on paljon irtokiviä. Niitä keräsimme ja asettelimme putkien ympärille.

Ja noin! Valmista... tai siis ne kukat puuttuu!!

Allekirjoittanut kävi pari kertaa kukkaostoksilla. Ihanaa! Mutta... Niin paljon kauniita kukkia, mitä sitä valitsisi... Punainen runkoruusu sai seurakseen sinistä lobeliaa ja muraattia. Tietysti istutukseen piti tulla myös keltaista, vaaleanpunaista, valkoista ja sinistä...

Kukat istutettu ja laitoimme myös muutaman aurinkokennovalaisimen

Luvassa siis runsaasti kukkakuvia blogissa koko kesän!

Projektin touhuissa tuli myös kuvattua kodin pihapiirissä asustelevaa käpytikkaa. Välillä se selvästikin tulee hakemaan seuraa. 

Autoja!

Olemme  aloittaneet jenkkikauden! Kutsuimme samaa harrastavia ystäviämme kylään, viettämään grilli-iltaa terassille. 

Upeita autoja pihallamme!

Mustang ja Torino

Mustang ja Plymouth Satellite

Pipomies hoiti grillaamisen, allekirjoittanut muun tarjoilun. Aamuinen sade vaihtui onneksi illaksi aurinkoon. Tuuli asetti hieman haasteita kattaukselle, pöytäliinakin melkein muuttui leijaksi. Pyykkipojat saivat kelvata pidikkeinä.

Ruokaa!!

Ilta oli todella ihana! Ystävien kanssa jutustelu ja nauraminen tekee elämästä paljon hauskempaa! Kiitos kaikille ihanille ystävillemme!

Seuraavana iltana oli vuorossa Lahti cruising samalla porukalla. Sää suosi meitä jälleen.

Tutut autot rivissä.

Nyt menossa oli mukana myös ihana kulta Nalle! 

Paikalla oli paljon hienoja autoja. Allekirjoittanut ei nyt vaan ollut oikein kuvaus tuulella. Ja kun oli ystäviä mukana, niin oli niin paljon juteltavaakin, ettei ehtinyt kuvata! Tai no, kyllähän niitä kuviakin tuli otettua, mutta ne ovat lähes kaikki Nallesta...!!

Eiks me voitais jo lähteä kotiin nukkumaan! (En kerro kumman ajatuksia, Nallen vai allekirjoittaneen)

Tällä kertaa loppuun kuva upeasta eläimestä, jonka kanssa voi tulla ikävä kohtaaminen. Eräänä iltana kun olimme ajelulla, keskellä tietä tuli mutkan takana tälläinen vastaan! Onneksi meillä oli hidas vauhti, sillä allekirjoittanut tähyili näkyykö lintuja.

Kaikille hienoa ja turvallista alkavaa viikkoa!

Talvi etenee kesää miettiessä...

Pikku linnut "leikkivät" lumella. (Se pidempi putki kun olisi...)

Kylläpä aika rientää vauhdilla eteenpäin! Olemme jo helmikuussa, vaikka lämpötiloissa sitä ei oikein huomaakaan. Tänäänkin ollaan menty plussan puolelle. Välillä on päiviä, jolloin voi aistia lähestyvän kevään, linnut laulavat ja pajuissa on kissoja... Tosin niitä taisi näkyä jo joulukuussa täällä joissakin paikoin.







No, kohta kylmenee, jos sääennusteeseen on uskominen. Päivät ovat jo pidentyneet, mutta on ollut niin pilvistä, ettei valoa ole riittänyt valokuvaukseen niinä hetkinä, jolloin olisi ollut mahdollista lähteä kuvaamaan.

Muutama päivä sitten Pipomiehen syksyllä kaatamat rungot tuotiin kotipihalle. Niitä olikin paljon... uudet rungot saavat odottaa ensi kevääseen, ennenkuin ne sahataan ja halotaan. Vanhoja on niin paljon, että niistä saadaan ensi talven polttopuut. Tämä ainakin tällä hetkellä on suunnitelma, saapi nähdä miten sitten käy. Pariin kuukauteen ei varmaan tarvitse miettiä mitä vapaa-aikana touhuaisi.

Osa uusista rungoista on todella paksuja, ei taida allekirjoittanut saada niitä halottua... :-D

Tammikuun alussa kävimme Helsinki Lux tapahtumassa. Tapahtumassa on erilaisia valotaide esityksiä ja -teoksia, lähinnä keskustan alueella. Jos tapahtuma järjestetään ensi vuonna, suosittelen käymään! Ilta oli silloin sen verran kylmä, että tyydyimme katselemaan teoksia autosta. Vain Senaatintorilla  allekirjoittanut kävi katsomassa Fire Circus Walkean tulitaide esityksen. Ihan hieno esitys. Muutaman kuvankin yritin ottaa... Eihän niistä oikein hyviä tullut siinä pimeydessä.

Esityksen aikana Tuomiokirkon portailla liikkui erivärisiä valoja.

Ajelimme tämän jälkeen Kaivopuistoon. Oli komea kuutamo ja se heijastui mereen. Kuvatahan sitäkin piti.

Kuva on otettu Kaivopuistolta Suomenlinnaan päin. Sormet jäätyivät ja kädet tärisivät kylmästä kun yritin pitää kameraa paikallaan, että saisin kuvan. Kun eihän se jalusta koskaan silloin ole mukana, kun sitä tarvitsee...

Tämän jälkeen allekirjoittanut sai tarpeekseen palelemisesta ja yhteistuumin Pipomiehen kanssa päätimme pistäytyä Café Ursulassa juomassa jotain lämmittävää.

Pipomies joi Café Moccan ja allekirjoittanut kaakaon. Molemmissa runsaasti suklaata ja kermavaahtoa, nam!

Koska en ole ehtinyt / pystynyt viime aikoina juurikaan valokuvia ottamaan, niin laitetaanpa muutama kuva kesältä 2013. Tuntuu niin mukavalta katsella niitä varsinkin tänään, kun on tuota lunta tullut jo pitkään ja kolattukin on useampia tunteja. Ja on pilvistä ja pimeää.

Ystävälläni oli kauniita kukkia piha täynnä. Niitä allekirjoittanut kuvasi innokkaasti.

Kuvat on otettu elokuussa 2013. Muistan hyvin tämän päivän. Olimme silloin ensimmäistä kertaa "kylillä" jenkkiautollamme! Ja pitihän sitä käydä esittelemässä ystäville, joilla on sama harrastus...

Ja paikalla olivat tietysti myös ihanat kullat, nauttivat auringosta ja allekirjoittaneen huomiosta. Vai olisiko se niin päin, että allekirjoittanut nautti kultaisten huomiosta...




















Kesällä 2013 kävin myös äitini kanssa Kööpenhaminassa, kuten olenkin välillä blogissani maininnut. Laitetaanpa pari eläinkuvaa taas sieltä. Eläintarhassa on mahdollisuus päästä katselemaan lasin takaa jääkarhujen uima-allasta. Upeat (isot) karhut uivat ja katselivat samalla meitä kun me niitä. Ehkäpä karhu näki lasin toisella puolen mahdollisesti seuraavan päivällisen...

Tosin kuvanotto hetkellä karhulla oli jo ruokaa, hän söi samalla seepran päätä. Älä pelkää rakas lukijani, en laita siitä kuvaa.

Jääkarhuja pääsee katselemaan myös tunnelissa, joka on jääkarhujen altaan alapuolella. Upea paikka, mutta en suosittele ahtaan paikan kammosta kärsiville.

Nalle hieman erilaisesta perspektiivistä. Valitettavasti lasi heijasti valoa ja oli likainen,
kuva ei ole kovin kummoinen.

Tähän mainioon norppa kaveriin ihastuin välittömästi. Sulavasti sujui häneltäkin uinti.

Mutta jotta totuus ei unohdu, lopetetaan talvisiin kuviin. Lunta tuli parina päivänä tosi paljon. Ei kuitenkaan pelkästään huono asia, ainakin luonto näytti todella kauniilta. Kuvasin muutaman kuvankin! Yllättävää, eikö totta!

Pensaassa on vielä marjat jäljellä.

Suolla on runsaasti lunta. Laskeva aurinko luo säteitä taaempana oleviin mäntyihin.

Raskas lumi painaa oksia maahan. Kauniiltahan se näyttää, mutta aiheuttaa tietysti ongelmiakin. Kuten sähkökatkoksia, me tosin onneksi olemme säästyneet niiltä.

  

Auringon viime säteet suolla.

Hiljainen on kotikatu... :-D!

Toivotan kaikille hyvää alkanutta helmikuuta kera kuurankukkasin!

Sumun silmässä matkalla Porkkalanniemeen

Upeat syyssäät jatkuvat! Aurinko paistaa ja aika lämmintäkin on päivisin. Haikeus hiipii kuitenkin mieleen... Linnut lentävät jo isoina parvina ja suuntana on tietysti etelä, täytyy vain muistaa, että ensi keväänähän ne tulevat takaisin.

Työpaikan pihalle tuli eräänä päivänä parvi erilaisia pikku lintuja. Kova sirkutus ja viserrys täytti pihan ja kotiin lähtiessä jäin ottamaan pikkuisista kuvia ja katselemaan heidän touhujaan. Eivätpä nuo pelänneet kuvaajaa vaan tulivat nokkimaan maata ihan jalkojen juureen, jotain erikoisen herkullista siis ilmeisesti oli tarjolla.
















Pitkästä aikaa kävimme myös jenkkiautollamme cruisailemassa. Kävimme Lahdessa useamman auton voimalla ystäviemme kanssa. Ilma sattui kohdilleen ja Lahdessa kaunis auringonlasku sai autot ja maiseman näyttämään todella kauniilta.

Kultaiset, karvaiset cruisailijat ystäviemme cadillacissa

Lahdessa on aina paljon hienoja autoja. Muutenkin Lahden Cruising kuuluu suosikkeihini.

Cruising lenkki ajettiin tietysti muiden mukana.
 

Letkassa perässä ajoivat ystävämme Torinolla

Upeat, vanhat hopeapajut reunustavat katua matkan varrella.

Koska letka käy kääntymässä liikenneympyrässä, saa hyvin kuvattua muita autoja.

Cruisailun jälkeen oli aika kääntyä kotia kohden. Kahville ehdittiin sentään vielä. No, allekirjoittanut ei kahvia juo, mutta jostain syystä sitä tulee aina sanottua, että mennään kahville.

Karvaiset cruisailijat tarkkailivat tilannetta autosta...

 

Porkkalanniemi

Edellisessä blogissa mainitsin, että kävimme Porkkalassa. Silloin päätimme, että palaamme sinne vielä. Ja toissa sunnuntaina oli sopivasta aikaa. Aamulla herätyskello soi jo ennen viittä, sillä olimme päättäneet, että ennen seitsemää pitää päästä matkaan. Ja ihme kyllä, jopa allekirjoittanut heräsi ajoissa ja muutamaa minuuttia vaille seitsemän matkamme kohti Porkkalaa pääsi alkamaan.

Ensimmäisenä pysähdyimme kylläkin jo muutaman kilometrin päässä kotoa. Olimme saaneet vinkkiä, että läheisellä pellolla on aamuisin kurkia ja hanhia.

Sumu oli kuitenkin aamusta niin sankka, ettei lintujen kuvaamisesta tullut mitään. Muutaman kuvan otin kuitenkin.

Jostain kuului kova hanhien kalkatus

Linnut aamulennolla

Aurinko nousee...

Kurkia sumussa

Odottelimme jonkin aikaa, josko sumu hälvenisi sen verran, että saisin kuvia linnuista, mutta lopulta oli vain pakko antaa periksi ja jatkaa matkaa kohti Porkkalaa.

Porkkalassa olisimme halunneet jotain pientä purtavaa, mutta valitettavasti sataman kahvila oli jo suljettu tältä kesältä. Tässä vaiheessa alkoi jo harmittaa, että olin tyrmännyt pipomiehen ehdotuksen eväiden mukaan ottamisesta...

Satamassa oli moni lähdössä veneellä merelle. Tässä veneen "kapteeni" tarkkana! Ja ilmeisesti myös hieman huolestuneena, koska aluksi näytti siltä että isäntä jättää emännän rannalle. Mutta emäntä tuli kyllä lopulta mukaan.














Kävelimme virkistysalueella pienen lenkin lähelle niemen kärkeä. Näkymät olivat kauniit. Paikalla oli grillauskatoskin. Ensi kerralla ihan varmasti otetaan ne eväät mukaan! Ulkolijoita oli jonkin verran. Kalliot ovat hiotuneet sileiksi ja niillä on helppo kävellä.

Varoa sai silti, kalliot olivat paikoittain märät ja liukkaat kuin jää.

Rantakallioilta näkyi kauas, luodoilla ja saarilla näkyi paljon lintujakin

Pieni "lampi" kallioiden keskellä

Joutsen perhe uiskenteli rannan tuntumassa

Perhosiakin vielä näkyi. Varmaan kuvassa on niitä tämän syksyn viimeisiä.

Kirkkaassa vedessä näkyi pohjaan hyvin

Pipomies jaksoi kävellä paljon kauemmas kuin allekirjoittanut, jolla oli jalassa huonot kengät ja nälkä alkoi kurnia vatsassa...

No hei, hei...

Lopulta oli lähdettävä etsimään jotain paikkaa, josta saisi jotain huikopalaa.





Onneksi löysimme pienen kesäkahvilan, joka oli vielä auki ja allekirjoittanut sai syötävää. Kahvilan pihalla näimme tämän pienen käärmeen. Käsittääkseni kyseessä on rantakäärme. Nopeasti livahti parkissa olevan auton alle. Näitä näkyi useampiakin, olivat tulleet tielle nauttimaan lämmöstä.





Päivän kääntyessä iltaan lähdimme kotimatkalle. Allekirjoittaneeseen iski väsymys, raitis meri-ilma teki tehtävänsä. Matkalla kuitenkin poikkesimme vielä samalle pellolle, jossa aamulla olimme käyneet. Pitihän se käydä katsomassa olisivatko kurjet vielä paikalla.

Olivathan ne, mutta nousivat juuri lentoon kun pääsimme paikalle.

Kurkien lento on näyttävää menoa

Pari joutsenta oli myös pellolla

Kaiken kaikkiaan oli mukava päivä ja illalla kotona uni maistui hyvin.

Ensi kerralla lisää autoja ja lintuja ja mitä muuta nyt sattuukaan taas kameran linssiin osumaan.

Lopuksi kuva, jossa esiintyvän kasvin nimi olisi kiva tietää, kertokaahan joku!?

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!