Uusi kamera ja uudet tuttavat

Kuten viime blogissani jo kerroin, olen todellakin ostanut uuden kameran. Kauan olen siitä haaveillutkin. Olen miettinyt pääni puhki, mikä malli vastaisi parhaiten tämän hetkisiin tarpeisiini . Ja olen kysellyt valokuvausta harrastavilta luontoihmisiltä ja kavereilta mielipiteitä. Lopulta päädyin tiettyyn malliin.

Kuinka ollakaan eräänä iltapäivänä netistä huomasin, että kamera oli Helsingissä liikkeessä yhden päivän ajan kovassa erikoistarjouksessa. Mutta aikaa oli enää kolmisen tuntia! Soitin liikkeeseen ja varmistin, että kameroita on vielä jäljellä. Samaan aikaan Pipomies kiiruhti laittamaan auton käyntiin ja sitten mentiin! Liikkeessä oli paljon muitakin tarjouksia, joten ihmisiä oli jonottamassa kymmeniä. Jonotin omaa vuoroani silti vain puolisen tuntia, tehokasta palvelua!

Jouduin kuitenkin odottamaan pari päivää, ennenkuin oli aikaa harjoitella kuvaamista uudella kameralla. Onnellisena pläräsin illat käyttöohjetta. Niin paljon on uusia säätöjä ja nappuloita ja nippuloita, että ihan alkoi hengästyttää.

Ja sitten, viimeinkin! Koitti kaunis aurinkoinen iltapäivä, jolloin Pipomieskin oli vapaalla! Menimme merenrannalle katsomaan, josko olisi jotain kuvattavaa...

Ja olihan siellä, kevään ensimmäiset laulujoutsenet.

Ruoka-aika

Kyllähän se vähän hitaalta näyttää näillä räpylöillä kävely, mutta uimisessa näistä
on iso apu...

Kanadanhanhet olivat myös saapuneet pienellä joukolla paikalle.

Katse vasempaan PÄIN!

Harmaahaikarapari näytti hieman viluiselta jäällä...

Lennetään vaan jo Suomeen, kaverit sano. Siellä on jo kevät ja lämmin, kaverit sano... Just juu...
Eikä näy kavereita...

Jonkin aikaa hanhia ja haikaraa kuvattuani huomasin, että laulujoutsenet olivat kaikki tulleet jäälle. Ihmettelin, joko niillä oli vatsat täynnä.

Jet lag?

Mutta sitten... Mitä ihmeen kuplia ilmestyi vedenpinnalle? Voisiko se olla?? Onko se?? Nyt äkkiä kamera valmiiksi! Mistä saan uudessa kamerassa muutettua asetukset, mistä valotus, ISO ja muut!! Paniikki! Apua!

Loppujen lopuksi ehdin napata täysin väärillä asetuksilla kaksi kuvaa, toisesta saa sentään jotain selvää. Ja kyllä se oli... Saukko!! Ensimmäistä kertaa eläissäni näin saukon luonnossa!

Ja samantien saukko painui sukelluksiin...

Vaikka kuinka yritin tähyillä ei saukkoa enää näkynyt. Samassa muutama kymmenen metriä kauempana ollut Pipomies juoksi luokseni ja huitoi innoissaan käsillään... Hän oli nähnyt toisen saukon!

Enempää emme tehneet saukkohavaintoja. Mutta ei se haitannut. Enemmän kuin tyytyväisenä päivän "saaliiseen" lähdimme kohti kotia. Uusi kamera toimi ja näimme uusia tuttavuuksia!

Vielä päivän viimeinen kuva kauniista auringonlaskusta.

Risteilyllä

Kävimme Pipomiehen ja anopin kanssa risteilyllä Turusta Tukholmaan. Oli kaunis päivä, kun tulimme Tukholmasta takaisin Turkua kohti.

Muuttolintuja näkyi paljon. Valitettavasti olivat niin kaukana, ettei kuvaaminen oikein onnistunut. Niinpä allekirjoittanut räpsi muutaman kuvan ja sen jälkeen keskittyi bingoiluun ja päivän artistin kuunteluun.

Meri ja taivas olivat melkein saman väriset.

Allekirjoittaneen kevään ensimmäinen merimetso havainto.

Kolme isoa kohtaa...

Oli oikein mukava risteily, vaikkei lintukuvia nyt tullutkaan. Kotimatka sujui nopsasti, sillä tiet olivat sulat ja kuivat, eikä muuta liikennettäkään juuri ollut.

Pari päivää risteilyn jälkeen Pipomies oli mietteliäs. "Luuletkos, että ne saukot saattaisivat olla taas siellä paikalla? Pitäiskö mennä tarkistamaan?" Pipomies ei oikeastaan edes päässyt lausetta kunnolla loppuun, kun allekirjoittanut jo istui autossa kamera sylissä! Ja sitten mentiin taas.

Mutta eipä näkynyt saukkoja, eikä mitään muutakaan. No, katselimme ympärillemme jonkin aikaa ja sitten päätimme lähteä kotiin. Ja juuri kun olimme ajamassa pois, ne tulivat jäälle!! Saukot juoksivat kaukana, mutta kuitenkin ne havaitsi selvästi.

Hauskalta näytti saukkojen tepsuttelu jäällä. 

Välillä saukot kävivät pienissä avannoissa sukeltamassa, sitten matka taas jatkui jäätä pitkin.

Lopulta saukot pääsivät sulaan veteen, jossa ne sukeltelivat jonkin aikaa, ennenkuin hävisivät näkyvistä. Toinen niistä kävi itseasiassa aika lähellä allekirjoittanutta, mutta kuvaa en ehtinyt napata. Ei haittaa, näiden hauskojen eläinten seuraamisesta ei voi kuin tulla hyvälle mielelle. Kenties joskus taas kohdataan!

Lopuksi vielä kuva toisesta meidän vapaa-ajan harrastuksestamme... Eli puuhommista. Ahkerasti on niitäkin taas harrastettu.

Eipä muuta tällä kertaa.

Kevät etenee kovaa vauhtia ja lintuja saapuu koko ajan lisää, joten ensi kerralla ainakin joutsenten reviiri kiistoja ja kosiopuuhia.

Hyvää maaliskuun jatkoa!

Kaksi aurinkoista päivää!

Risteily

Allekirjoittanut ja Pipomies päättivät hakea piristystä joulukuun pimeyteen Turku - Tukholma risteilyltä. Pari viikkoa tutkailtiin tarkkaan säätiedotuksia. Ajatuksena oli, että pääsisimme risteilemään mahdollisimman kauniina päivänä. Säätiedotuksen näyttäessä otolliselta, varasimme risteilyn lähtöpäivänä. Tämä onnistui, koska satuimme olemaan molemmat viikolla vapaalla.

Laivana oli Baltic Princess, joka lähti Turusta 20.15, joten ajelimme illan pimetessä Turkuun. Ja olimme tapamme mukaan taas paikalla jo erittäin hyvissä ajoin. 

Ilta sujui mukavasti, ensin söimme pitkän kaavan mukaan, jonka jälkeen kävimme ostamassa hyvää naposteltavaa hyttiin. Tarkoituksena oli, että katsellaan teeveetä ja mussutetaan suklaata ja muuta hyvää. Ajatus oli hyvä, mutta kävikin niin, että uni tuli samantien, kun pääsimme hyttiin... 

Aamulla heräsimme sitten virkeinä aamupalalle. Ja havaitsimme säätiedotuksen olleen oikeassa! Syödessämme saimme ihailla kaunista auringonnousua. Allekirjoittaneella oli hieman kiire! Äkkiä kannelle kuvaamaan!

Tukholman saaristossa on paljon kauniita kyliä.

Muuttolintujakin näkyi jonkin verran. Telkkä- ja isokoskelo parvia näimme lukuisia. Kyhmyjoutsenia näkyi myös paljon.

Telkkä parvi lenteli laivan lähistöllä lähestyessämme Ahvenanmaata ja Marianhaminaa. 

Maarianhaminassa lämpötila oli nollan tietämissä. Pipomies oli hyvin varautunut kylmään säähän ja merituuleen. Allekirjoittanut ei, mutta kuvatessa en huomaa kylmyyttä. Taustalla näkyy Galaxy.

Lokit tulivat tietysti tervehtimään laivan saapuessa Maarianhaminan satamaan. Tiedän, että ne jakavat mielipiteitä, omasta mielestäni ne ovat todella kauniita ja voisin kuvata niitä vaikka kuinka kauan.

Tallink Siljan Baltic Princessin ja Galaxyn lähdettyä satamasta, paikalle saapuivat Viking Linen laivat. Maarianhaminassa on vilkasta.

Laivoja menee ja tulee...

Galaxy jatkaa Tukholman ja me suuntasimme Turkuun.

Laivasta päästyämme saimme raaputtaa ikkunat puhtaaksi jäästä. Ja kun lähdimme ajamaan kotia kohti, ensimmäiset kilometrit ajettiin todella rauhallisesti. Tie oli niin jäässä, ettei talvirenkaista ollut mitään apua. Auto liukasteli kiiltävällä jäällä ihan miten sattui.

Hei, hei Baltic Princess... nähdään taas!

Moottoritie oli kuitenkin sula ja matka kohti kotia edistyi nopsasti. Matkalla Pipomies sai idean! Mennäänpä katsomaan samalla reissulla Hesan jouluvaloja! Espan uusista jouluvaloista oli tullut radiossa juttua, kun menimme Turkuun. Pitihän ne nähdä!

Hienot ovat uudet valot. Radiossa sanottiin muistaakseni että 160 000 lediä on laitettu,

Hotelli Kämp luo kauniin taustan valoille

Kaupungin talo on kaunis iltavalaistuksessa

Tämän jälkeen olikin mukava tulla kotiin ja nukkumaan omaan sänkyyn...

Virojoki

Toinen aurinkoinen päivä sai automme keulan kääntymään kohti Virojokea. Pitihän siellä käydä vielä kerran ennen lumen tuloa.

Hanskin satamassa oli vesi noussut aika korkealle. Yöllä oli ollut myrsky.

Avomerellä näkyi edelleen korkeita aaltoja.

Muita lintuja ei juuri näkynyt kuin joutsenia. Niitä tuntui olevan joka puolella pelloilla.

Osa pelloista oli veden alla, kuten viereisessä kuvassa. Parikymmentä laulujoutsenta oli siellä uimassa.

Kato!! Mitä!! Oikeelle! Vasemmalle!! Ei kun oikeelle...

Lyhyt oli valon aika Virojoella. Mutta oli ihanaa, kun aurinko paisto edes hetken. Ja joutsenten touhujen tarkkailu on aina hauskaa!

Tälläistä tällä kertaa. Enää muutama yö jouluun, muistakaa olla kilttejä!

Ihana, ihana Kööpenhamina osa 1

Viimein oli edessä allekirjoittaneen kauan odottama matka serkkuni luokse Kööpenhaminaan!

Lentoliput olin varannut jo alkukesästä. Lentolippujen hintavertailu on nykyään niin helppoa netissä.

Valitsin tällä kertaa Finnairin, oli edullisin ja sopivin aikataulu. Matkaseurana oli äitini.

Maa jää taa...

Helsinki näytti ilmasta katsottuna kovin erilaiselta. Meni jonkin aikaa ennenkuin pystyin hahmottamaan, mikä kaupungin osa ikkunasta oli näkyvissä.

Tässä ainakin näkyy Hernesaari! Ja siellä on joku loistoristeilijä...

Lennonkesto Helsinki- Vantaalta Kööpenhaminan Kastrupiin oli vain 1 tunti ja 20 minuuttia. Se aika hurahti nopeasti kuvatessa.

Allekirjoittaneen eräs suosikkisarjoista televisiossa on ruotsalais - tanskalainen Silta (ruotsiksi Bron, tanskaksi Broen). Niinpä odotin silmätarkkana, että näen Juutinrauman sillan ja saan siitä kuvia, toivoen, että istumme koneessa oikealla puolella!

Ja siinä se on, silta! Pääsisiköhän sinne jotenkin...

Uuhh... koneen kääntyily ja kaartelu tuntui välillä allekirjoittaneen vatsanpohjalla outona tunteena...

Alemmas ja alemmas...

Kas, siellähän näkyy meidän varjo!

Lentokoneemme oli täynnä. Suomalaisia ja tanskalaisia matkustajia oli vain muutama. Suurin osa oli kiinalaisia, matkalla Kööpenhaminan kautta kotiin.








Mitä nyt! Mikä rysähdys se oli?!! Ai, konehan se laskeutui kentälle! Säikähdimme molemmat äidin kanssa niin, että hyppäsimme varmaan puolimetriä ilmaan... Me selvästikin matkustamme ihan liian vähän...

Lentokentällä oli kova liikenne, lentokoneita laskeutui ja nousi jatkuvana virtana. Kastrup on Pohjoismaiden suurin lentokenttä. Sen kautta kulki vuonna 2014 25,6 miljoonaa matkustajaa.

SAS:in potkurikone nousemassa ilmaan. Potkureiden pyörintä näkyy kuvassa aika hauskasti!

Matkatavarat saatuamme pääsimme viimein etsimään serkkuani.

Ja voi mikä riemu siitä syntyikään, kun hänet tapasimme! Miten ihanaa nähdä häntä pitkästä aikaa. Katrupilta pääsee hänen luokseen todella nopeasti junalla. Sitä pöpötyksen ja höpötyksen määrää, kun junassa vaihdoimme kuulumisia!





Illan pimetessä söimme iltapalaa ja jutustelimme. Samalla napsin muutaman kuvan serkkuni parveelta.

Kerrostalojen takana näkyvä korkea rakennus on hotelli Bella Sky. Tämä hotelli näkyy muuten Silta sarjassa useaan otteeseen. Ja varsinkin juuri televisiossa uusintana pyörivällä kakkoskaudella on paljon tässä hotellissa kuvattuja kohtauksia.

Eteenpäin!

Ensimmäinen aamumme Kööpenhaminassa valkeni harmaana ja sateisena. Mutta säätiedotus lupaili sateen päättymistä, joten päätimme aamupalan jälkeen lähteä kaupungille. Ja todellakin, puolenpäivän jälkeen alkoi aurinko paistaa. Suuntasimme metrolle.

Maan alla vauhdilla eteenpäin...

Keskustan kävelykadulla oli aika rauhallista. 

Jonkin aikaa jaksoimme käveleskellä kadulla, katsella ja ihmetellä. Sitten oli pakko saada virkistystä. Eli syömistä ja juomista. Allekirjoittanut tilasi kanavoileivän, jossa oli parikin erilaista kastiketta ja paljon muutakin hyvää, nam!

Äitini ja serkkuni ihailivat kauniita koristeita ja kaaria katossa 

Aikamme keskustassa tallusteltuamme päätimme lähteä tutustumaan Christianian vapaakaupunkiin.

Christianian vapaakaupungin porttia koristaa lohikäärme. 

Christianiassa käy vuosittain noin miljoona turistia. Täällä järjestetään paljon konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Kannabiksen myynti ja käyttö on täällä vapaata. Kuvaaminen on monin paikoin kielletty, ostajien ja myyjien henkilöllisyys halutaan salata.








Christianiin tutustuttuamme lähdimme serkkuni luo, hän lupasi laittaa meille hyvää ruokaa! Ja sehän aina kelpaa allekirjoittaneelle!

Iltamme jatkui taas pitkälle yöhön rupatellen ja muistellen. Lopulta kuitenkin oli pakko antaa unelle periksi. Seuraavana päivänä oli luvassa retki Malmöön, Ruotsiin!

Aamu valkeni kauniina ja Malmöönkin luvattiin puolipilvistä säätä. Joten sinne siis! Junalla pääsee serrkuni luota Malmöön puolessa tunnissa. Juna ajaa Juutinrauman siltaa pitkin! Valokuvaaminen sillalta junassa ei onnistunut, tukipilarit mokomat pilasivat koko homman!





Malmössa oli tulossa seuraavana viikonloppuna Malmö festivaalit, koko kaupungissa oli menossa kova rakentelu ja koristelu projekti. Kaduilla oli kauniita kukkakoristeita, lippuja, viirejä yms. jopa katulamput oli peitetty pinkilläharsolla.

Erilaisia isoja kukkaruukkuja oli tuotu kävelykaduille. Tässä hauskannäköiset kuulat. Keltaisia keinuja oli myös kadulla. Mekin lepuuttelimme keinussa jalkojamme.

Malmön vanha osa on täynnä kauniita rakennuksia. Me kävelimme läpi Stortorget- ja Lilla torg aukioiden alueet. Kannattaa varata paljon aikaa ja hyvät kengät, täällä riittää käveltävää ja katseltavaa!

Välillä istahdimme terassille juomaan ja katselemaan ihmisiä. Päivä oli puolipilvinen, mutta erittäin lämmin ja hiostava.

"Kukkapatsaita"

Meidän kävelymme päättyi Triangelnin asemalla. Täältä lähdimme junalla kohti Kööpenhaminaa.

Matkasta voipuneina lepäilimme serkun luona ja taisipa silmät vaipua välillä kiinnikin. Saimme yht' äkkiä kuitenkin kunnon herätyksen! Läheisessä ostoskeskuksessa alkoivat uuden elokuvateatterin avajaiset, ilmeisesti tämän kunniaksi pidettiin kunnon ilotulitus.











Näin sujui lomamme pari ensimmäistä päivää.

Ensi blogissa lisää kuvia ja tarinaa lomalta.

Ihanaa elokuun viimeistä viikkoa kaikille!