perjantai 28. marraskuuta 2014

Jää hyvästi marraskuu...

Marraskuun viimeiset päivät ovat menossa. Sumuista. märkää ja pimeää, siinäpä koko marraskuu kolmessa sanassa. Olen kesäihminen ja kaipaan valoa, joten nyt on hieman nuukahtanut olo koko ajan. No, pianhan ollaat joulussa ja sitten aletaankin mennä taas valoisampaa aikaa kohti. Nyt pitää vaan nauttia kynttilöiden ja lyhtyjen hennosta valosta.




Aluksi muutama kuva sumuiselta Nurmijärven reissulta. Sumu viipyi koko päivän. Kuvista tuli aika aavemaisia.





Aurinko yritti välillä päästä paistamaan pilvien raosta, luoden samalla hienoja efektejä...
Ei pääse paistamaan ei sitten millään...
Kovin oli kylmän ja hailakan näköinen aurinko sumuverhon takana.
Aika kaunista...


Nurmijärvellä katselimme lintuja, jotka kävivät ruokintapaikalla syömässä. Niiden touhuiluja on mukavaa katsella. Äitini on innokas lintujen ruokkija, ja kyllä niitä syöjiä riittääkin.

Närhikin tuli syömään. Tosi arka lintu, jos vaan vähänkään huomasi, että jokin liikahtaa niin lennähti heti pakosalle. Tosin tuli kyllä uudestaan paikalle aika pian.
Äitini olikin jo laittanut jouluvalot ja lyhtyjä terassille.



Ja sitten tulikin se päivä, kun saimme lunta! Tietysti se osui juuri siihen päivään, kun me olimme päättäneet aloittaa puiden sahaamisen. Eipä tuo kyllä paljon pipomiehen vauhtia hidastanut.








Allekirjoittanut hoiti apumiehen hommat, eli piteli puita, etteivät sahatessa lentele mihin sattuu ja kärräsi sahatut puut katoksen alle suojaan.

Kuuden ja puolen tunnin jälkeen olikin katoksen alle kertynyt aika kasa ohuita halkoja. Nämä menevät ensi talvena varaston lämmitykseen. Kaikenkaikkiaan puuta tulee vielä paljon enemmän, mutta nämä piti sahata alta pois, ennenkuin tulee uusia runkoja sahattavaksi.

Allekirjoittanut oli urakan jälkeen aivan loppu... Ja seuraavana päivänä ei paljon turhia viitsinyt liikkua, sen verran paikat oli kipeät. No, tätä puuhomma herkkua riittää keväällä pitkäksi aikaa...










Illalla sytytin lyhtyjä pihalle, ne näyttivät ihanilta, kun oli satanut lunta.Punainen öljykynttilä loi kaunista pehmeää valoa ympärille.

Kynttilä paloi useamman vuorokauden... Lumi suli ennemmin kuin kynttilä sammui.
Seuraavana aamuna oli lähdettävä katsomaan, miltä merenrannalla näyttää. Lumiset puut heijastuivat veden pintaan kuin peiliin. Sorsat uiskentelivat tyynessä vedessä.




Kävimme samalla reissulla myös Porvoossa. Valitettavasti aikaa oli vain nopeaan pistäytymiseen. Vanha kaupunki näyttää jouluiselta. Sinne täytyy mennä uudestaan paremmalla ajalla katsomaan jouluvaloja ja kauppoja.


Pihlajakin sai lumipeitteen hetkeksi. Saas nähdä pitääkö vanha sananlasku "pihlaja ei kahta taakkaa kanna" paikkansa tänä talvena. Eli koska tänä vuonna on paljon pihlajanmarjoja, pitäisi talven olla vähäluminen...

Oikein hyvää marraskuun loppua kaikille! 






perjantai 14. marraskuuta 2014

"Eläimiä" metsässä ja muualla...

Työpaikan pihalla on kaunis pensas

Kylläpä aika rientää nopeasti eteenpäin! Olemme jo marraskuussa. Aika ankeaa säätä on ollut viime päivinä, sadetta ja todella pimeää. Nyt ei enää viitsi edes kameraa ottaa mukaan töihin, valo ei yksinkertaisesti riitä kunnon kuviin edes päivällä. Myönnän, että odotan innolla aurinkoisia päiviä, tosin kun katsoo viikon säätä, ei aurinkoa ole näkyvissä yhtenäkään päivänä kartalla. Mutta kyllä se sieltä taas jossain vaiheessa pilkistää...



 

Toissa lauantaina oli kuitenkin kaunis aurinkoinen sää. Pipomies ja kaveri olivat metsätöissä ja minä käväisin ottamassa muutaman kuvan innokkaista työmiehistä. Oli ihana kun aurinko paistoi siniseltä taivaalta!







Tässä on kaadettu iso kuusi, oli kuulemma mennyt aikaa ja polttoainetta useampi tankillinen.

Palstan puut ovat vanhoja ja useita oli kaatunut jo valmiiksi myrskyissä.











Yritin laskea puun vuosirenkaita, mutta jonkin ajan päästä totesin että jos ei kuitenkaan... Kovin tiheään renkaat eivät olleet, joten puu on kasvanut nopeasti.






Jäin katsomaan pienemmän kuusen kaatamista. Pipomieheltä käy sahaaminen tottuneesti.







Puu kaatuu!! Kaveri varmistaa liinojen kanssa, että puu kaatuu oikeaan suuntaan.

Seuraavana päivänä olikin ihan erilainen sää, mutta se ei haitannut sillä kävin ystävän luona piristymässä. Heille oli tullut perheeseen suloinen kissanpentu! Vauhtia pikkuisella rittää vaikka muille jakaa.


Välillä Elviskin tarvitsi pienen lepohetken

Emilkin tuli tervehtimään

Lisäksi sain rapsutella koiria, joita ystävälläni on myös! Kyllä lemmikit ovat ihania!Ja mikä voima onkaan porkkanakakulla, teellä ja rupatteluhetkellä ystävän kanssa, lähdin kotiin hyvillä mielin ja keveämmin askelin! Askel oli keveämpi, sillä ystäväni opiskelee jalkahoitajaksi ja minä sain toimia harjoituskappaleena. Nyt on sitten nätit vaaleanpunaiset varpaankynnetkin! Täydellinen sunnuntai!

Allekirjoittanutta ei voi nyt syyttää siitä ettei olisi yrittänyt vaikka mitä, mutta lintuja ei vain ole onnistunut kuvaan saamaan. Merenrannalla on ollut kyllä lauma vesilintuja, sorsia, koskeloita, telkkiä ynnä muita. Mutta aina kun menen paikalle, on niin pimeää... Ja linnut uivat nopeasti muualle, olen kai niin pelottava, hui!

Hei kaverit! Nyt se yksi ihme puskissa hiiviskelijä tulee taas sen putkensa kanssa... Äkkiä pois!!
Ja lisää lintuja lähtee viereisestä ruohikosta...


Loviisan lahdella uiskentelemassa oli myös joutsen pariskunta.





Joutsenia kuvatessa tuli kuvattua myös kaislikkoa. Kauniita kaikessa värittömyydessään.









Laitanpa tähän vähän värikkäämpiä kuvia piristykseksi.Valokuvat on otettu Kööpenhaminan eläintarhassa kesällä 2013. Kävimme äitini kanssa siellä vierailulla serkkuni luona. Sitä matkaa muistelemme vieläkin usein, meillä niin hauskaa.

Flamingo sukii höyheniä, vai nukuttaako lienee. Kaunis ja siro lintu.
Upean värinen on myöskin tämä ibis lintu!

Ja kun nyt näitä kissoja on kuvissa, niin laitetaanpa vähän isompiakin kissoja tähän...

Leijona naaras ja pentu Kööpenhaminan eläntarhassa

Yksi kauneimmista eläimistä eläintarhassa oli kirahvi, joka ylpeästi käyskenteli aitauksessaan.

Yläilmoista näkee hyvin...



Ja loppuun vielä kuva kauniista kukista Loviisan Laivasillalla kesällä. Loistavat niin kauniin keltaisina, että toivottavasti tuovat Sinulle rakas lukijani hyvää mieltä!

Hyvää marraskuun jatkoa!