Äänestys on päättynyt / Voting has ended Rakkaat lukijat!
On jälleen aika äänestää Tarjan turinoiden blogikuva 2018! Raati on valinnut 20 kuvaa, joista voit äänestää mieleistäsi. Ehdokkaat löytyvät englanninkielisen tekstin jälkeen. Äänestys tapahtuu sähköpostilla. Kirjoita viestin otsikoksi eli aiheeksi Paras 2018 ja kirjoita viestiin kuvan numero. Voit lähettää niin monta viestiä kuin haluat. Muista! Mitä useammin äänestät suosikkiasi, sitä paremman sijoituksen takaat sille.
sähköpostiosoite:photo.tarja@gmail.com
Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan seuraavat palkinnot:
2 x 1 Hiirimatto
1 Kuvamuki
1 Kuvajuliste (30 cm x 40 cm)
1 kuvatarra-arkki (12 kpl pyöreää 4 cm tarraa)
1 Yllätyspalkinto
Palkintoihin on painettu blogissani julkaistu kuvia.
Äänestysaika on 18.2. -17.3.2019. Äänestystulokset julkaistaan maaliskuun lopussa. Arvonnan voittajille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti sähköpostilla. Jos et halua osallistua arvontaan, kirjoita viestiin Ei arvontaa tai voit äänestää suosikkiasi myös kommentoimalla blogissa.
Raati:
Stig Ekholm (Pipomies)
Beata Forslund
Lasse Kallio
Tarja Tuulikki Ekholm
Dear readers!
It’s time to vote again the picture of the year 2018 for the site Tarjan Turinat! The panel has chosen 20 photos of which you can choose your favorite. You can vote by e-mail. Write Best 2018 as subject and write down the number of the picture in the message. You can send as many messages as you want.
e-mail adress:photo.tarja@gmail.com
The following prizes will be drawn among the voters:
2 x 1 mousepad
1 photo mug
1 photoposter (30 cm x 40 cm)
1 photo sticker sheet (12 round stickers, 4 cm each)
1 surprise prize
Pictures from my blog are printed on the prizes.
You can vote between February 18th- March 17th, 2019. The results will be publicized in end of the March. The winners of the draw will be notified personally by e-mail. If you don’t want to participate in the lottery, please write, "no lottery" in your message or you can vote your favorite commenting in the blog.
Panel:
Stig Ekholm (Pipomies)
Beata Forslund
Lasse Kallio
Tarja Tuulikki Ekholm
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
Nämä siis ovat Paras 2018 ehdokkaat!
Muista äänestää omaa suosikkiasi / suosikkejasi!
These are "The Best 2018" candidates!
Remember to vote for your favorite one / ones!
äänestyksen sähköpostiosoite / e-mail adress for voting
Allekirjoittaneen ja Pipomiehen viime viikot ovat menneet luontoa seuratessa. Kevät etenee välillä huimin harppauksin, välillä taas tuntuu, että otetaan takapakkia. Tosiasiassa mennään kuitenkin kesää kohti. Allekirjoittanut käy joka päivä monta kertaa tarkistamassa lintuhavainnot Tiiran sivuilta.
Ruokalijoita
Vierailimme äitini luona. Siellä linnut kävivät edelleen ahkerasti ruokinnalla. Sinitiaiset, talitintit ja mustarastaat syöpöttelivät sulassa sovussa.
Äiti kertoi, että puukiipijäkin käy paikalla lähes joka päivä. Allekirjoittanut ei ole puukiipijää nähnyt vuoteen, joten kävin muutaman minuutin välein ikkunassa katsomassa tuleeko lintu paikalle. Ilokseni puukiipijä saapuikin pihalle. Sitä ei valmisruoka kiinnostanut, kiipeili isoissa pihakuusissa hankkien ruokaa sieltä.
Mustarastas
Blackbird
Puukiipijällä on erittäin hyvä suojaväritys.
The common treecreeper isn't easy to notice.
Äitini on yhtä innokas lintutarkkailija kuin minäkin, joten enin osa vierailusta sujui sohvalla ikkunasta ulos tuijottaen ja lintuja kuvaten.
Saukkoja
Olemme Pipomiehen kanssa käyneet merenrannalla. Olemme onnistuneet näkemään saukotkin. Näimme yhden saukoista kauempana meren jäällä. Se lepäili siellä kaikessa rauhassa. Vähän ajan päästä saukko sukelsi avantoon. Tähyilimme sitä Pipomiehen kanssa, odotimme nouseeko se jäälle takasin tai ilmantuuko jonnekin muualle jäälle. Äkkiä saukko uiskentelikin ihan lähellä meitä. Siinä ihmettelimme, että onpa vauhdikas kaveri. Kunnes huomasimme, että saukko oli myös jäällä samassa paikassa kuin alussa. Haa... siis kaksi saukkoa!
Saukko
The Otter
Missäköhän on kolmas saukko? Emme nähneet sitä missään. Uimassa ollut saukko nousi jäälle ja tallusteli kaikessa rauhassa kaislikkoon. Välillä se hävisi hetkeksi ja palasi sitten takaisin kalan kera. Jäimme tarkkailemaan saukkoa pitkäksi aikaa. Tuli ilta ja pimeää. Saukko söi hyvällä ruokahalulla kalaa, kävi välillä uimassa ja sitten käpertyi hetkeksi lepäämään.
Sitten äkkiä se taas kuului! Outo ääni... En osaa sitä kuvailla. Nyt jo tiedämme mistä äänestä on kyse. Kuulimme sen ensimmäisen kerran viime keväänä. Silloin emme vielä tajunneet, että ääni on saukko emon ja poikasten välinen yhteysääni. Voit kuunnella ääntä tästä.
Pian emo ilmaantuikin kaislikkoon toisen saukon luokse. Kaksikko lähti liikenteeseen ja luulimme, että ne menisivät kaukana jäällä olevan kaverin luokse. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan. nämä kaksi menivät muualle.
Kaislikosta saukot kävelivät jään reunalle ja pulahtivat uimaan.
Two otters going for a swim.
Pienen uintimatkan jälkeen saukot nousivat taas jäälle ja jatkoivat matkaa kivikkoon. Sinne ne lopulta hävisivät, kivien alle.
Matkalla jonnekin...
Going somewhere...
Kolmaskin saukko oli hävinnyt, ehkä se tuli eri reittiä näiden kahden seuraan. Sitä emme saaneet tietää, sillä tämän jälkeen emme sinä iltana enää saukkoja nähneet.
Kyllä oli hieno ilta! Olimme istuneet hiiren hiljaa piiitkäään... Sekin jo allekirjoittaneen ja Pipomiehen kohdalla uskomaton saavutus 😉. Lisäksi saimme katsella näitä upeita eläimiä. Olimme tosin aika kaukana, mutta kameran ja kiikarin avulla näki hyvin. Ja aina pitää muistaa, että eläimiä ei saa häiritä.
Tilan ja rakkauden puolesta
Linnuilla on menossa kosiopuuhat ja reviirien valinnat. Luonnossa on ääntä niin paljon, että välillä allekirjoittaneella soi yölläkin kotona korvissa joutsenten huudot ja telkkien "nirinä".
Joutsenten kosiomenot ja taistelut ovat upeaa katsottavaa. Kilpailijat (tai muuten vaan ärsyttävät tyypit) ajetaan säälimättä kovilla otteilla tiehensä. Eräs laulujoutsen sai tuta, ettei toisten kosiomenoja kannata mennä häiritsemään...
Tänne et tule!
Don't come here!
Takaa-ajettu nousi jäälle ja käänsi selkänsä takaa ajajalle. Turvassa!
Miten väärässä sitä joskus voikaan olla!
Voi ei! Katso taaksesi! Juokse!! ei kun siis lennä!
Oh no! Look behind! Run!! No, I mean fly!
Reppana sai kuritusta niin että allekirjoittaneen sydäntä alkoi kylmätä. Lopulta takaa-ajettu lensi pois.
Voittaja!
The Winner!
Vain me kaksi!
Just us two!
Kyhmyjoutsenilla päivä oli rauhallisempi.
Mute swans had a peacefull day.
Välillä ohitsemme lensi lintuja. Lentävien lintujen kuvaamisessa on omat haasteensa. Kuten esim. se että usein niiden kauneutta jää tuijottamaan niin, että unohtaa kokonaan kameran olemassa olon...
Kyhmyjoutsen parvi lensi matalalla.
The flock of mute swans flew low.
Telkkä uroksen ilme ei ole kovin ystävällinen, allekirjoittanut sai kuitenkin kuvata.
he look of a common goldeneye male is not very friendly, but he did let me take a photo.
Isokoskelot ovat saapuneet!
Common mergansers are here!
Pelloilla
Se että töyhtöhyypät ovat saapuneet ei varmaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Niitä lentelee nyt peltojen yllä joka puolella ja osa nokkii maata ruokaa etsien. Töyhtöhyyppä on muuttolinnuista ensimmäisiä, niitä tulee Suomeen jo maaliskuussa. Vastaavasti ne myös lähtevät pois aikaisin, osa jättää Suomen jo toukokuussa, syysmuuton huippu on kuitenkin heinäkuussa.
Töyhtöhyyppä lumisella pellolla.
The northern lapwing on the field
Tänä keväänä olemme nähneet Pipomiehen kanssa usein metsäkauriita. Nämä kauniit, sirot kauriit saavat aina suupielet kääntymään yläasentoon. Ne ovat lisäksi erittäin uteliaita. Niistä on tavattoman mielenkiintoista seurata kuvaajan touhuja. Ne myös poseeraavat kuvaajalle varsin auliisti... kunhan kuvaaja on rauhallinen ja välttää nopeita liikkeitä.
Moi! Ota nyt minustakin kuva, kuka nyt jaksaa aina katsella noita lintuja!
Hello! Take my picture too!
Omalla pihalla
Meillä pikkulinnuista sinitiainen ja talitintti ovat käyneet pönttöihin tutustumassa. Saas nähdä saammeko niistä tämän kesän vuokralaisia. Ja tuleeko kirjosieppo sitten häätämään ne ja valtaamaan itselleen kodin.
Sinitiainen on jo muutaman kerran käynyt pöntön sisälläkin. Miten hauskannäköistä onkaan sen katselu ja pöntön siivouspuuha.
Tämä sinitiainen kuitenkin ilmeisesti vain kävi pöntössä, en ole nähnyt sitä nyt muutamaan päivään.
Tanssiva sorsa
Eräänä aamuna meren rannalla, kun veden pinnalla oli hentoinen jääpeite saimme nähdä hauskan esityksen. Sinisorsa naaras käveleskeli jäällä, muita lintuja ei sillä hetkellä ollut paikalla. Äkkiä tämä sorsa alkoi tanssia! Meno oli kuin allekirjoittaneen nuoruusvuosina paikallisessa discossa ja päässäni alkoi soida tietty biisi 😃
Got the wings of heaven on my shoes
I'm a dancin' woman and I just can't lose…
And we're stayin' alive, stayin' alive
Ah, ha, ha, ha, stayin' alive, stayin' alive
Ah, ha, ha, ha, stayin' alive...
Tässä kaikki tällä kertaa.
Lopuksi otetaan kaikki mallia sorsamammasta ja laitetaan pyrstö heilumaan!
Toukokuu ja ihana kevät! Ainakin tällä hetkellä ikkunasta näkyy pilvetön, sininen taivas. Enimmäkseen on kuitenkin ollut pilvistä ja sateista. Olemme Pipomiehen kanssa siitä huolimatta käyneet havainnoimassa luontoa ja katsomassa lintuja. Uutisissa sanottiin, että osa linnuista on jopa kääntynyt takaisin etelään, kun säät ovat Suomessa oleet niin huonoa! No toivottavasti tulevat pian takaisin.
Kantele
Kävimme Pukkilan Kanteleella toisen kerran tänä keväänä eräänä päivänä. Aamu oli kauniin aurinkoinen, vaikkakin erittäin kylmä. Olimme kuulleet, että paikalla on paljon erilaisia lintuja. Lähdimme oitis tarkistamaan tilanteen!
Ja kyllä! Pellolla, tulvalammikolla uiskenteli vaikka mitä lintuja! Joutsenia, taveja, haapanoita, erilaisia hanhia, sorsia, naurulokkeja...
Paljon lintuja... leikin piilosta pensaiden takana, oksan varjo keskellä kuvaa...
Näyttääkö muuten kuvan joutsen oudolta mielestäsi??
Lots of birds!
By the way, do You think that swan in the photo looks odd??
Sehän on pikkujoutsen! Paikalla oli pikkujoutsen perhe.
It's a Tundra swan! A whole family.
Tundrahanhia lensi ylitsemme koko ajan
Greater white-fronted geese
Jonkin ajan kuluttua alkoi tulla kylmä! Allekirjoittaneella oli liian vähän vaatetta päällä. Yleensä en kyllä lintuja katsellessa edes huomaa, että palelee, mutta nyt kädet menivät ihan turraksi. Missäs ne minun kuvauskäsineet onkaan, mietin... Minulla on sellaiset villasormikkaat, joissa saa sormenpäät paljaaksi. No, kotonahan ne nyt oli. Hyvä minä...
Kuovi lumisateessa.
The Eurasin curlew is flying in the snowfall.
Päätimme jatkaa matkaa. Autolle kävellessä huomasin viereiseltä pellolta kuovin lähtevän lentoon. Kun se oli meidän yläpuolellamme, nappasin siitä kuvan. Ja samalla alkoi sataa lunta...
Mietimme menisimmekö kotiin, vai jatkaisimmeko vielä jonnekin lintuja katsomaan. Päätimme lähteä ajelemaan kotia kohti. Matkalla alkoi kuitenkin aurinko paistaa ja ilmakin lämpeni hieman, joten päätimme vielä "poiketa" Porvoon saariston kautta.
Ajellessa näimme harmaahaikaroita saalistamassa kaislikossa. Ne häviävät kyllä niin hyvin maisemaan, että emme ensin huomanneet niitä lainkaan.
Ensin näimme tämän harmaahaikaran, Se saalisti useammankin kalan kun katselimme sitä.
First we saw this Great heron. It was fishing.
Tämä kaveri sen sijaan vain tyytyi seisomaan ja katselemaan, kun toinen saalisti ja söi.
This Grey heron just looked when it's buddy was fishing and eating.
Katselimme jonkin aikaa haikaroiden touhuiluja (samalla huomasimme, että niitä oli hieman kauempana useampiakin). Mutta lopulta oli aika jo lähteä todellakin kotiin. Vaikka ei millään olisi malttanut!
Kotimatkalla näimme vielä kevään ensimmäiset meriharakat. Siinä ne kököttivät kivellä aika apaattisen näköisenä aluksi. Sitten toinen siirtyi varovasti toisen luokse samalle kivelle, jolloin toinen vaihtoi eri kivelle. Tätä kiveltä toiselle siirtymistä jatkui jonkun aikaa, olisiko muuttomatkan aikana tullut riitaa ja aihetta mökötykseen...
Meriharakat
The Eurasian oystercatchers
Sen verran hauskan ja mielenkiintoisen näköistä oli meriharakoiden kiveltä kivelle touhu, että allekirjoittanut jopa unohti kuvata tapahtuman.
Suomenoja
Kävimme visiitillä äitini ja veljeni luona. Samalla kävimme myös Espoon Suomenojalla, lintualtailla. Se onkin yksi lempipaikoistani, sillä siellä lintuja näkee niin läheltä.
Nyt oli vielä altailla aika hiljaista. Naurulokit eivät olleet saapuneet ja muutenkin lintuja oli aika vähän. Sääkin oli pilvinen ja kylmä. Allekirjoittanutt se ei haitannut, nyt oli sormikkaatkin mukana!
Ensimmäisenä vastaan tuli punasotka uros. Hauskannäköinen kaveri, jonka ensimmäisen kerran näin pari vuotta sitten (siis lajin, en tiedä onko tämä sama kaveri...).
Punasotka uros
The Common pochard male
Altaalla oli todella paljon sinisorsia. Urokset nahistelivat naaraisen suosiosta. Ja välillä pyllisteltiin, eli syötiin. Sinisorsat eivät ihmistä pelkää.
Sinisorsa uros, katsokaa kuinka upea hän on!.
Mallard male, look how gorgeous he is!
Ken saa tämän paikan omakseen...
Who's getting this place of his own...
Tämä on minun paikkani... voittaja
This is my place... the winner
Paikalla oli myös ahkera liejukana. Koko ajan se etsi kai ruokaa, liejusta. Liejukanasta erityisen kauniin tekee mielestäni sen nokka.
Liejukana
The Common moorhen
Lapasorsa oli tällä kertaa ihmeen sopuisalla tuulella.
The Norhern shoveler was very peaceable this time.
Nokikanat sen sijaat olivat todella villillä päällä. Tappelivat keskenään ja muiden lajien kanssa aina kun vaan siihen tarjoutui tilaisuus. Yksi nokikanoista oli vallannut itselleen pesäpaikan kävelypolun vierestä. Meistä ihmisistä se ei välittänyt, mutta auta armias, jos joku muu lintu sattui lähistölle!!
Älkää tulko tänne, häipykää!!
Don't come here!!
Tajusivatpa viimeinkin, kuka on paikan kingi!
Finally they realised who's the king!!
Tukkasotka otti rauhallisesti.
The Tufted duck.
Harmaasorsa pariskunta ei muista linnuista välittänyt vaan uiskenteli ja söi kaikessa rauhassa kaislikon reunassa. Mielenkiintoisinta oli, että ne saivat kaikessa rauhassa myös olla nokikanan pesän luona, kaikki muut lajit sen sijaan saivat kokea nokikanan raivon.
Suomenojalta lähdimme sitten äitini luo. Pipomies oli jo varmaan kurkkua myöden täynnä allekirjoittaneen höpötystä siitä, miten olisi kiva saada puukiipijä kuvaan. Heti kun pääsimme pihalle, otin kameran ja menin paparazzaamaan äidin ruokapaikalle, ajattelin, josko nyt viimein onnistuu.
Ja kyllä!! Siellä hän oli!!
Puukiipijä
The Eurasian treecreeper
Tämän jälkeen olikin kiva mennä äiti kullan kahvipöytään, nauttia äidin leipomia rahkapiirakoita ja korvapuusteja. Sillä kukaan ei tee niistä niin ihania!! Siinä aikamme rupattelimme ja sitten taas kohti kotia.
Mikä ihana päivä!!
Olen lisännyt muutamia videoklippejä Youtube tililleni. Tässä niistä kaksi.
Ensimmäisestä voit katsella kun harmaahaikara nappaa kalan.
Here is a short video from Grey heron catching the fish.
Tässä toisessa liejukana touhuilee ahkerana.
And here is a short video from Common moorhen.
Lisää videoita mm. sinisorsia ja harmaasorsa naaras syömässä, löydät Youtube tililtäni, pääset sinne tästä.
