Arktika 1

Suomen suvi on parhaimmillaan! Nyt on riittänyt aurinkoa ja lämpöä. Voi kun tästä lämmöstä saisi osan talteen talvea varten. Allekirjoittaneelle tämä alkaa jo olla hieman liiankin kuumaa, mutta en valita!

Tässä ja seuraavassa blogissani keskityn kuitenkin Virolahden Arktika-päivien tapahtumiin. Artika -päivillä seurataan Arktisten lintujen muuttoa Virolahdella eri kohteissa. Me vietimme eniten aikaa Leerviikissä Virojoella, mutta kävimme toki muuallakin. Olemme käyneet Arktika-päivillä jo useampana vuonna, seuraavan vuoden Arktikaa alamme odottaa aina lintujen syysmuuton jälkeen. Tänä vuonna allekirjoittaneella oli Artikan aikaan paljon vapaapäiviä, joten pystyimme käymään Virolahdella useampana päivänä.

Päivä 1

Arktikan ensimmäinen päivä sattui olemaan pyhäpäivä. Teimme eväät valmiiksi jo edellisenä iltana, jotta matkaan päästään heti aamun valjetessa. Saavuimme paikalla kuitenkin sen verran myöhään, että aamumuuttajat olivat jo menneet. No, eipä tuo haitannut, olihan paljon muutakin nähtävää.

Eniten näimme tiiroja. Ne ovat niin rohkeita, että eivät välitä lintuharrastajista, jotka ovat täyttäneet rannat. Tiirat lentelivät, syöksyivät ja leikkivät harrastajien nenän edessä.

Tiira on saanut kala-ateria.
Tern got a fish.

Meressä näkyi paljon myös telkkiä, silkkiuikkuja ja lokkeja. Niiden touhuilija oli hauska seurata. Samalla rupattelimme muiden lintuharrastajien kanssa ja vertailimme kevään aikana tekemiämme havaintoja. Jostain kaukaa kuului myös haahkan aavemaista ääntelyä.

Telkkä koiraat lennossa.
Male Common goldeneyes

Koska parvia ei lennossa näkynyt, lähdimme välillä käymään Hanskin satamassa. Siellä on aina paljon silkkiuikkuja. Niin oli nytkin. Kosiopuuhat olivat saaneet silkkiuikut sellaiseen hurmokseen, että vesi roiskui ja meidän tärykalvomme joutuivat kovalle koetukselle.

Harvinaisen rauhallinen hetki silkkiuikulla.
A Great crested grebe is having rare calm moment.

Siinä silkkiuikkujen temmellystä seuratessa söimme samalla eväitä. Kylläpä maistuivatkin hyvälle raikkaassa ulkoilmassa.

Ajoimme myös ns. Kurkelan reitin. Tällä kertaa ei valitettavasti näkynyt petolintuja. Suloisen kivitaskun näkeminen ilahdutti kuitenkin mieltä.

Kivitasku koiras
Male Northern wheatear

Palasimme siis Leerviikkiin ja jäimme odottelemaan parvien yli lentoja. Mutta voi... tuulet eivät olleet meille suotuisia. Näimme ainoastaan muutaman pienen parven. Suuremmat parvet ohittivat Leerviikin kauempana meren puolelta.

Seuraava päivä oli allekirjoittaneella työpäivä, joten emme voineet olla kovin myöhään.

Hanhiparvi
A blog of geese

Lähtiessämme ajamaan kohti kotia Pipomies sanoi, että varmaan huomenna sitten luetaan Tiirasta, että meni satoja tuhansia lintuja Leerviikin yli.

Kotimatkalla nämme vielä kaksi komeaa hirveä. Ne tulivat juuri pellolle metsiköstä kun ajoimme ohi. Koska tiellä ei juuri sillä hetkellä ollut muita liikenteessä, pysäytimme auton ja otin pari kuvaa. Hirvet jäivät kuin pyynnöstä poseeraamaan hetkeksi. Ilmeisesti ne olivat yhtä uteliaita kuin mekin.

Mitä, mekö?
What, we?

Mennään lapseni, ei tuo tee mitään katsomisen arvoista...
Come on my child, let's go, she isn't doing anything worth watching...

Olimme kotona juuri sopivasti nukkumaanmeno aikaan. Ja kuten olen ennenkin huomannut Pipomiehessä on ennustajan vikaa. Lintuja oli todellakin mennyt myöhään illalla Virolahdella satoja tuhansia...

Päivä 2

Menimme Virolahdelle seuraavan kerran parin päivän kuluttua. Nyt vietimme koko päivän Leerviikissä. Siellä oli paljon asian harrastajia, joten juttu seuraa riitti. Mukavinta tässä harrastuksessa (lintujen ja luonnon lisäksi) ovat kivat ihmiset. Ja kivaa on myöskin se, että oma lintutuntemus on kasvanut sen verran, että voi jo neuvoa aloittelevia harrastajia tavallisimpien lajien tunnistuksissa.

Meriharakka on helppo tunnistaa.
The Eurasin oystercatcher is easy to recognizing.

Kimmo Ohtonen ja Alma

Arktikan aikana Leerviikissä järjestettiin myös useita luentoja ja tapahtumia. Yhtenä esiintyjänä oli Kimmo Ohtonen, joka lienee monille tuttu televisiosta ja muista medioista. Pitihän hänestä napata kuva.














Tämän toisen päivän shown varastivat kuitenkin isokoskelot ja kyhmyjoutsenet. Ne pitivät  istumapaikkamme luona meille esityksiä pitkin päivää.

Isokoskelo pariskunnalla oli ilmeisesti munatkin lähistöllä olevassa pöntössä. Ainakin naaras kävi siellä vähän väliä. Koiraalla oli rankka päivä kilpailevan koiraan vuoksi. Tämä teki kaikkensa, että saisi naaraan huomion. Ja tätähän ei naaraan pari voinut hyväksyä.

Kilpaileva koiras saapui paikalle vauhdikkaasti ja kovalla metelillä.

Täältä tullaan baby!
Here I come baby!

Naaraan pari syöksyi samantien häätämään pois kilpakosijaa.

Häivy, lady on jo varattu!
Go a way, she is already spoken for!

Kun kilpakosija läksi pakoon, uhosi naaraan pari kivellä kuin suurikin sankari.

I am the king...

Rauhoituhan nyt, otetaan pienet päiväunet!
Take it easy, let's take a nap!

Tämän episodin jälkeen naaras lensi pönttöön ja koiras jäi uiskentelemaan. Jonkin ajan kuluttua naaras tuli taasen ulos pöntöstä ja sama näytelmä toistui... yhä uudelleen.

Toinen pariskunta, jota saimme ihailla oli kyhmyjoutsenpari. Joku kertoi, että pariskunnalla on vähän matkan päässä rannasta olevan luodon takana pesä, jota nämä vahtivat todella innokkaana. Nyt pariskunta kuitenkin uiskenteli meidän luoksemme. Kaikessa rauhassa lipuivat vedessä majesteetillisina ja söivät ja sukivat itsenään.

Vähän ajan päästä näkyviin ilmestyi toinen pariskunta. Nämä olivat aikeissa laskeutua.

Voisikohan tänne laskeutua...
Maybe we could land here...

Tästä ei meressä olleet tykänneet lainkaan, ne pörhistivät kauniisti siipensä.

Tämä paikka on meidän!
This is our place!

Uudet tulokkaat tekivät (viisaan) ratkaisun ja jatkoivat lentomatkaansa. Naaras meressä lähti uimaan luodon taakse, ilmeisesti pesälle. Koiras päätti vielä näyttää meillekin, ettei hänelle kannata ruveta ryppyilemään.

Ja sinä siinä sen kameran kanssa, pysy myös kaukana! No, okei, voit kuvata minua, olenhan minä niin upea!
And you there with the camera, stay a way too! Well, okey you can photograph me, I am gorgeous!!

Tämä sama näytelmä toistui moneen otteeseen päivän aikana. Voi rehellisesti sanoa, että nyt minulla on kymmeniä, jos ei satoja kuvia kyhmyjousenista siipiä pörhentelemässä... Ne ovat niin kauniita nämä joutsenet!!

Valitettavasti emme nyt nähneet tukkakoskeloita läheltä, kuten aiempina vuosina. Ne olivat kyllä paikalla, mutta pysyttelivät kaukana.

Tukkakoskeloita
Red-breasted mergansers

Viivyimme aika myöhään istumassa ja ihailemassa lintuja. Lopulta oli kuitenkin aika lähteä kotiin. Valitettavasti tuulet olivat meille taas epäsuotuisat ja kaikki parvet menivät kauempana merellä, niistä en saanut kuvia.

Autolle mennessämme näimme vielä rantakivikossa käärmeitä! Ei hätää, kyseessä oli rantakäärmeet. Niitä kuvasin innolla, harvemmin nykyään pääsee käärmeitä kuvaamaan näin läheltä. Kuulin, että käärmeet ovat olleet paikalla joka päivä.

Rantakäärme
Grass snake

Näimme taas paljon  kaunista ja mielenkiintoista, hyvä päivä. Seuraavana päivänä emme menneet Arktikaa seuraamaan vaan äitejä juhlimaan.

Kotipihalla tapahtuu

Kirjosiepon poikaset ovat jo lähteneet pöntöstä. Saimme katsella niiden hauskoja pikku naamoja pöntön aukolla useaan otteeseen. Mutta emme valitettavasti nähneet niiden lähtemistä pöntöstä. No, ehkä ensi kesänä.

Real angry bird here!

Tässä kaikki tällä kertaa, lisää Arktikaa seuraavassa blogissa, silloin saimme ihailla suuria lintuparviakin.

Loppuun tietysti kukkakuva. Tämä kaunis, pieni kukka kukkii nyt kukkaruukussa pihallamme.

Arvaatkos mikä kukka on kyseessä?
Voit laittaa arvauksia (tai tietoa) kommentteihin.





Hyvää alkanutta elokuuta!

Uusia alivuokralaisia / New subtenants

Kesäkuu lähestyy!! Ja ilmat kylmenee... Ah, Suomen suvi...😊
No onhan se ihana se Suomen suvi, vaikka mitä keliä olisikin luvassa. Pääasia, että on valoa ja luonto kukoistaa!
Allekirjoittaneen ja Pipomiehen luonnon tarkkailu ja kuvaaminen on viime aikoina tapahtunut lähinnä kotikonnuilla.

Kotipihan kuulumisia

Omalla pihallakin tapahtuu. Olemme saaneet uusia alivuokralaisia. Kirjosieppo pari on hyväksynyt pönttömme asunnokseen, pitkän pohdinnan ja tarkastelun jälkeen. Rouva ei selvästikään ollut aluksi tyytyväinen.

"Siis tämäkö on se sinun kehumasi luksus asunto!!"
"Tämähän on tosi hieno ja hyvällä paikalla!!Ja tässä on ihan hurjan halpa vuokrakin, ei tarvitse muuta, kuin silloin tällöin näyttäytyä tuolle isolle pitkä nenäiselle hölmölle tuolla terassilla."
"Hmm.. no hyvä on! Otetaan tämä! Mutta Sinä ukkoseni saat siivota, katso nyt tuota kattoakin, ihan täynnä roskia"
"Kyllä rakas..."
"So this is the Your luxury apartment!!"
"This is really awesome and in a good location., and here's a really cheap rental, you do not have to do anything other than occasionally let that woman on that terrace photograph you."
"Hmm .. good, we'll take this, but you clean up, look at that roof, full of garbage"
"Yes Dear..."

Ja herra kirjosieppo piti lupauksensa, katto oli hetkessä puhdas...
And mister European pied flycatcher kept his promise, the roof was clean in a minute...

Mielenkiintoinen ilmiö Loviisan lahdella

Käyn aina välillä kuvaamassa lintuja Loviisan lahden rannoilla. Eräänä päivänä olimme kuvaamassa tiiroja Määrlahden matonpesupaikalla. Tiirat ovat todella ihania kuvattavia. Hauskoja, persoonallisia, leikkisiä... eivät pelkää kuvaajaa lainkaan. Niiden liike on kaunista ja sulavaa, kuin tanssia... Nyt tiiralla oli kalastus menossa. Toinen tiira piti laiturilla kovaa komentoa, eikä kaverin saalis saanut tyytyväistä vastaanottoa.

Kalatiiralla on saalis tähtäimessä!
The Common tern sees a fish!

"Vain yhden vaivaisen kalan toit."
"Huokaus..."
"Just one pitiful fish!"
"sigh..."

Katselimme kauan tiirojen touhuiluja. Lopulta päätimme lähteä. Juuri kun istuin autoon ja olin sulkemassa ovea, kehitti tuuli merelle vedestä ikäänkuin pölypyörteen. Olen nähnyt ennen kyllä hiekkapyörteitä. Tämä pyörre oli iso.

Kamera oli jo poissa käsistä, ja nyt tuli allekirjoittaneelle kiire!! Sain kameran käsiini ja auton oven auki, mutta tajusin, että aikaa ei ollut niin paljon, että ehtisin ulos autosta. Niinpä kuvasin autosta käsin. Sain onneksi muutamia kuvia.

Pyörre alkoi rannasta ja jatkoi matkaansa keskemmälle lahtea...
Wind made a dust devil from sea water...

Linnuille tuli kiire pois pyörteen tieltä.
Birds fly away from it.

Lopulta pyörre kääntyi ja jatkoi matkaansa rannan lähellä, pikku hiljaa hiipuen.
Slowly it faded away.

Tämän näytelmän jälkeen lähdimme kotiin. Tiira jäi jatkamaan kalastamista.

Loviisan hiekkarannalla (Plagen)

Ajelin Loviisassa ja huomasin hiekkarannalla valkoposkihanhia. Oli aikainen aamu ja mereltä tuli kova usva. Laitoin auton parkkiin ja otin kameran kainaloon. Ajattelinpa ottaa muutaman kuvan. Hanhet eivät minusta olleet moksiskaan, sain rauhassa hääriä kameran kanssa.

Usvaa...
A hazy morning in Loviisa beach.

Valkoposkihanhet laskeutuvat.
Barnacle geese are landing.

Hanhia tuli koko ajan lisää...
More and more geese...

Meriharakoita
The Eurasian oystercatcher

Kurkiaura lensi rannan yli.
Some cranes fly over the beach.

Olisin voinut olla rannalla vaikka kuinka kauan, mutta lopulta oli lähdettävä kotiin laittamaan ruokaa. Pipomies odotteli jo kotona nälkäisenä!
😊

Matkalla Porvooseen

Tällä hetkellä joudumme käymään pari kertaa viikossa Porvoossa, sillä Pipomies käy siellä fysioterapiassa ja lääkärissä pitkittyneen solisluuvamman takia.  Välillä teen pienen mutkan matkaan, jotta saan kuvattua samalla lintuja.

Joen tulva-alueella oli paljon erilaisia hanhia.
Different types of geese on the river.

Joskus allekirjoittanut innostuu liikaakin ja unohtaa paikan ja ajankulun. Nyt kävi niin, että ajoin peltojen keskellä olevaa tietä ja jäin kuvaamaan pellolla olevia kahlaajia ja hanhia.

Vasta pitkän ajan kuluttua tajusin, että tien päässä olevan talon emäntä oli odottamassa valtatiellä, että pääsee kotiinsa. En tiedä kuinka kauan hän oli siellä autossaan odotellut. Ilmeisesti asia ei häntä häirinnyt koska ei soittanut torvea, eikä näyttänyt vihaiselta...




Ajoin pois tieltä ja ajattelin mennä pyytämään anteeksi, mutta en ehtinyt, sen verran vauhdilla auto kaasutteli maatalolle.

Siro kahlaaja etsi ravintoa pellolla.
Wader on the field.

Silkkiuikkuja on nyt paljon, samoin niiden pesiä. Toivottavasti pesinnät onnistuvat. Huom! Kuva on otettu pitkällä zoom putkella lahden toiselta puolen. Lintujen pesintää ei saa mennä häiritsemään.

The Great crested grebe in a nest. I use a long zoom lens in these kind of photos, You should not harassing nesting birds.

Harmaahaikara nautti kivellä' auringosta.
The Grey heron enjoyed the sun on the stone.

Kaunis pikkulintu sillan kaiteella on käsittääkseni kivitasku naaras. Pikku lintujen tunnistaminen on allekirjoittaneella vielä hakusessa...
I think this beautiful little bird  is The northern wheatear, female. 

Kotiinpäin tullessa näimme vielä valkohäntäpeuroja metsikössä ateroimassa. Kuvaaminen oli pusikoiden takia todella haastavaa.

Valkohäntäpeura tai -kauris uudelta nimeltään.
The White-tailed deer.

Kuvasin pienen videonpätkän näistä upeista eläimistä.

Tässä kaikki tällä kertaa. Ensi kerralla ollaankin Arktika tunnelmissa!!

Mysteeri / The mystery

Toukokuu on jo yli puolen välin. Aurinkoakin on näkynyt sen verran, että saimme muistutuksen aurinkorasvan tarpeellisuudesta... Varsinkin meranrannalla istuskellessa ja lintuja ihaillessa voi helposti saada posket liiankin punaiseksi...

Kevät edistyy nyt nopeasti, ainakin minusta tuntuu siltä. Kaikki alkaa vihertaa kauniista, lintuja saapuu koko ajan lisää ja kukkiakin alkaa puhjeta kiihtyvällä vauhdilla.

Allekirjoittaneen aika on ollut kortilla taasen, joten niin paljon ei ehdi luontoon kuin haluaisi.

Kantele - Pukkila

Kävimme vielä kerran Kanteleella, ei siellä enää tässä vaiheessa yleemsä ole niin paljon lintuja, mutta kun kevät on nyt myöhässä...

Matkan varrella näimme pellolla paljon hanhia, erotin joukosta ainakin metsä- tundra- ja valkoposkihanhia. Kovin olivat kaukana, mutta sain kuvaa paikalle lentävistä hanhista.

Hanhia - Geese

Myös kuovi oli laskeutunut eräälle pellolle.
The Eurasian curlew

Kanteleella oli vielä muutamia lintuja, lähinnä taveja ja sinisorsia. Tavit olivat kovin levottomia. Lisäksi yksinäinen laulujoutsen piti peltolätäkössä kovaa meteliä, lieneekö kutsunut mahdollista kumppania...

Hei me lennetään... taas... (taveja)
Here we go... again... (Eurasin teal)

Lähdimme kotia kohti. Matkan varrella huomasin jännittävän näköisen kaverin yksikseen metsikön reunassa, äkkiä auto ympäri (tottakai tarkistin, ettei muita autoja ole näkyvissä...) ja parkkiin. Ja toden totta, sain kuvaan linnun, josta minulla ei ennestään kuvaa olekaan. Ei mikään harvinaisuus, muuten kuin allekirjoittaneelle.

Saanko esitellä tämän ujon linnun: Lehtokurppa - May I introduce this shy bird: Eurasian woodcock

Olipa hän suloinen! Saimme ihailla häntä hyvän aikaa, kunnes lähestyvä rekka ilmeisesti pelotti ja lintu kipitteli läheisen hiekkakasan taakse kurkkimaan. Ja me jatkoimme kotimatkaa.

Pellinki

Pellingissä näimme tämän kevään ensimmäiset silkkiuikut.
My first Great crested grebe photo in this spring.

Joskus on hauska vaan istua autoon ja ajella jonnekin... ja huomata olevansa lossilla menossa kohti Pellinkiä. Niin kävi meille eräänä kauniina iltapäivänä. Oli tarkoitus vaan tehdä pikku tarkistus kotikonnuilla, mutta allekirjoittanut innostui jossain vaiheessa ja niin sitä mentiinkin hieman kauemmas. Vasta lossijonossa tajusin, etten ole miljoonaan vuoteen ajanut lossille ja hetken mietin osaanko edes. No, eihän siinä mitään, hyvin se sujui.






Paljon oli tukkasotkia tullut saarelle. Niiden joukossa kaukana näimme jotain mielenkiintoista! Uiveloita. Allekirjoittanut alkoi kävellä rantaa pitkin, jos pääsisi edes hieman lähemmäs, että saisi kuvan!

Ranta loppui kesken ja kovin kaukana olivat nuo kauniit uivelot. Mutta sain edes jonkinlaisen kuvan.

Uiveloita
Smews

Meriharakka sen sijaan ei ollut kaukana, eikä arastellut. Kovasti etsi ruokaa rannasta ja rupatteli samalla.

Meriharakka hiekkarannalla.
The Eurasian oystercatcher on a beach.

Kotimatkalla näimme vielä tukkakoskeloita ja haahkan. Upeita lintuja nekin.

Tukkakoskelot laskeutuvat!
The Red-breasted mergansers  are landed.

Kevään ensimmäinen haahka!
First Common eider in this spring!

Virolahden mysteeri 

Ennen Arktikaa kävimme pikareissun Virolahdelle. Ajatuksena oli käydä vilkaisemassa, onko mitään hätäisiä muuttajia jo paikalla. Ja onhan Virolahti muutenkin niin ihana paikka! Sinne kannattaa mennä aina kun mahdollista. Siis ainakin lintu- ja luontoihmisen.

Paljon ei nyt vielä ollut lintuja tullut. Muutama hanhi seisoskeli pellolla.

Merihanhi
The Greylag goose

Valkoposkihanhi
The Barnacle goose

Taveja oli täälläkin. Pariskunta oli asettunut levolle kaislikon reunaan, en meinannut ensin heitä huomatakaan, mutta sitten emäntä käskytti herraa niin kovalla äänellä, että heidän läsnäolonsa tuli kaikkien tietoon.
😊

Merenrannalla oli todella kylmää ja tuulista. Ja pimeää!! Kevät, siis mikä kevät ajattelin, kun yritin kylmän kangistamilla käsillä kuvata isokoskeloita. Ja minulla oli vanttuut kädessä, silti paleli!!
Päätimme lähteä, kun ne linnutkin olivat niin kaukana.

Mutta, mutta... Juuri kun olin astumassa autoon tajusin jotan!! Olin jo aiemmin huomannut aika kaukan ison, pyöreän kiven. Nyt huomasin, että se kivi oli muuttanut paikkaa!! Ensin arveilin, että vain kuvittelin, mutta kun kysyin Pipomiehen mielipidettä, oli hänkin samaa mieltä. Ja kyllä, kun katselimme kiveä kauemmin, huomasimme, että se todellakin liikkui! Kameralla yritin sihtailla, mistä kummasta on kyse. Valitettavasti "kivi" oli niin kaukana, etten saanut mitään selvää. Otin kuitenkin muutaman kuva. Ehkäpä kotona tietokoneella kuvasta saa sen verran selvää, että saamme tietää mistä on kyse. Kovin kauaa "kivi" ei ollut enää näkyvissä, äkkiä se hävisi, ilmeisesti sukelsi...

Kotona ajoin kuvat äkkiä koneelle, mutta eipä niistäkään paljon irti saa. Jokainen voi nyt miettiä mitä näissä kuvissa näkyy. Ja voi kertoa minulle vaikkapa kommentissa oman mielipiteensä.

Mikä tämä mielestäsi on? 
What do You think this is?

Joko tiedät?
Do you already know?

Kotiseudulla bongailtua

Paljon mukavia havaintoja on tehty myös Loviisan seudulla. Täällä onkin hienoja paikkoja lintu- ja luontohavaintojen tekemiseen. Lähistöllä on useita lintutorneja, merenrantaa vaikka kuinka paljon ja kauniita peltoaukeita riittää.

Tässä kolme Teutjärvellä kuvattua kuvaa.

Tämä suloinen torkkuja on taivaanvuohi.
This sweet sleepy bird is The Common snipe.

Tämä kurki ei kuvaajaa arastellut.
This Crane did not fear the photographer.

Suomen seuraava huippumalli?? Ainakin poseeraus on hallussa!
Finland's next top model?

Tässä kaikki tällä kertaa. Ensi kerralla ainakin mielenkiintoinen ilmiö Loviisan lahdella.

Ai niin, vielä lyhyt meriharakka video, jonka kuvasin Pellingissä. Pitäisi kai alkaa käyttää sitä kolmijalkaa, kuvaaminen ilman tukea useamman kilon painoisen kameran kanssa on aika haastavaa, kuva tuppaa aika lailla heilumaan
😃

Tämä tosin kukkii äitini terassilla.
This beautiful rose blossoms on my mothers terrace.

Loppuun kaunis ruusu, nyt voi alkaa kerätä terassille jo kukkia!!

Hauskaa toukokuun jatkoa kaikille!