Näytetään tekstit, joissa on tunniste tikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tikka. Näytä kaikki tekstit

torstai 5. toukokuuta 2016

Ilta Teutjärvellä

Kotipihallakin riittää kuvattavaa, tässä pihallamme
viihtyvä käpytikka. Mukana kaikissa mahdollisissa
askareissa, jota pihalla teemme.



Oi, nyt se on täällä! Ihana toukokuu! Valoa ja lämpöä... Luonnossa tapahtuu koko ajan kaikenlaista kiihtyvällä vauhdilla.













Allekirjoittaneen ja Pipomiehen matka vie usein iltaisin ja vapaapäivisin kuvaamaan.

Kaverimmekin ovat tämän rekisteröineet ja saamme välillä soittoja ja viestejä, kun joku on nähnyt lintuja tai muuta mielenkiintoista luonnossa.

Tässä yhtenä iltana Pipomies sai hälytyksen, että Teutjärven pelloille ovat saapuneet joutsenet. Ja mehän olimme heti menossa.

Jo kaukaa näimme, että pellolla todellakin oli paljon joutsenia. Iloksemme totesimme, että hanhiakin on runsaasti.



Ennen kuin olimme niiden luona huomasimme toisella pellolla kurki parin. Nehän piti tietysti myös kuvata.

Kurjet ruokailemassa, huomaa takana näkyvät hanhet...

Hanhet lentelivät parvina ees taas. Välillä vain muutama vaihtoi paikkaa ja välillä melkein kaikki lähtivät yhtäaikaa lentoon. Vain palatakseen melkein samantien takaisin samaan paikkaan.

Verytelläänpä välillä siipiä...


Joutsenet sen sijaan keskittyivät syömiseen ja yhdessä oloon. Vetisellä pellolla oli ilmeisesti paljon herkkuja...

Kymmenien joutsenten ruokailun äänet ovat aika mielenkiintoiset.


























Toki joutsentenkin piti välillä venytellä


























Kuvassa tundrahanhia ja metsähanhia ja tietysti pari joutsenta. Tundrahanhet tunnistaa yleensä nokan valkoisesta kynnestä, tosin nuorella yksilöllä se on harmaa.
Metsähanhi lähtee lentoon...
Sinisorsat olivat uiskentelemassa purossa. 
Reippahasti käypi askeleet! 

Oli aika vaihtaa paikkaa. Teutjärvellä on laajat pellot, joilla on keväällä ja syksyllä paljonkin nähtävää.

Kurki lenteli veden päällä, olisikohan etsimässä kaislikosta pesäpaikkaa.
Merihanhella on keväiselle pellolle soveltuva suojaväri. Ainakin auringolaskun aikaan. Tämä kaveri oli kovin rohkea. Ei välittänyt uteliaasta kuvaajasta vaan oli välillä jopa ajotiellä.




























Auringon laskiessa olikin aika suunnistaa kotiin. Matkalla kotiin näimme taivaalla auringonlaskun lisäksi hanhiparvia. Ne suunnistivat yöpymispaikoille.

Nukkumaan menijöitä :)



























Emme suinkaan aina retkillämme näe näin paljon lintuja tai muuta kuvattavaa. Saattaa olla, että kameraan tallentuu vain pari kuvaa. Näin tapahtui eräänä sateisena päivänä. Otin vain muutaman kuvan, jotka pimeyden takia ovat hieman vähemmän hyviä :).

Mutta malli on sitäkin upeampi, hiirihaukka lennähti puusta lentoon. Ja taas kotiin mennessä olin hyvin, hyvin tyytyväinen, sillä olenhan kuvannut hiirihaukan vain pari kertaa aiemmin.


































Sunnuntaina on äitienpäivä!


Onnittelut kaikille ihanille Äideille
Kultaiselle Anopilleni
ja etenkin tietysti 
omalle rakkaalle 
Äidilleni!


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Kalastajia ja rakastajia

Ihana kevät edistyy kovalla vauhdilla! Kauniita aurinkoisia päiviäkin on ollut. Allekirjoittaneella ja Pipomiehellä on pitänyt kiirettä, puuhommia riittää ja lintuja ja luontoa pitää yrittää ehtiä tarkkailemaan ja kuvaamaan.

Muistatkos vielä saukot? Emme ole Pipomiehen kanssa unohtaneet heitä. Olemme aina välillä käyneet katsomassa näkyykö veijareita. Useimmiten olemme vetäneet vesiperän. Eräänä iltana kuitenkin taas onnistuimme näkemään ne. Olivat valitettavasti kovin kaukana kuvausta ajatellen, mutta tarkkailimme niitä hyvä aikaa.

Paikalla oli koko ajan paljon lintuja, variksia ja naakkoja, sekä merikotka. Se odotteli kärsivällisesti, että saukot lopettavat pyydystämänsä kalan syömisen ja sitten on sen vuoro.

Saukko veijarit eivät merikotkaa pelkää. Ne tietävät ettei kotkan ruokalistalla ole saukkoa... ainakaan tällä kertaa.

























Kun saukot olivat saaneet masunsa täyteen kalaa, ne alkoivat leikkiä jäällä. Merikotka päätti nyt ottaa loput kalasta ja hääti muut linnut kauemmas,






























Olipa taas yksi upea luontokokemus! Hyvillä mielillä menimme kotiin.


Ei jääne epäselväksi kenellekään kuka on
tämän paikan kingi...


Eräänä kauniina iltapäivänä lähdimme merenrannalle katsomaan, kuinka hurjaa menoa siellä on.

Paikalla oli paljon lintuja, ja aikamoinen äänten sekamelska kuului kauas.

Urokset äkäilevät toisilleen ja välillä taistellaan kovastikin.





Kanadanhanhet äkäilevät toisilleen. Niiden liikkeet ovat aika hupaisaa katseltavaa.



Välillä otetaan yhteen oikein kunnolla...





Yksi kanadanhanhista teki erehdyksen ja meni liian lähelle äkäisiä laulujoutsenia.

Hän sai heti opetuksen...







Aikamoista kyytiä sai hanhi parka...



























Allekirjoittanut ja Pipomies katselivat näytelmää sydän syrjällään, mihin hävisi hanhi! Joutsen höykytti sitä veden alla kauan. Lopulta joutsen lopetti ja hanhi ui voipuneena kauemmas.

Kaikki eivät kuitenkaan tapelleet, paikalla oli myös rakastavaisia. Heillä oli omat juttunsa kauempana. Aivan kuin tanssia oli heidän touhunsa...






Kiihkeitä takaa-ajoja nähtiin laulujoutsenten kesken. Tässä uros häiriintyi liian lähelle tulleelle linnulle ja päätti ajaa kilpailijan pois...

Häivy!! Ja kyllähän kaverille tuli kiire karkuun...












Vauhdilla pois!


Pakenija juoksi vauhdilla pelon siivittämänä yli veden...
Takaa-ajajalle sen sijaan kävi köpelömmin... Lätsähti veteen, aukko oli kuitenkin liian kapea, että olisi päässyt lähtemään lentoon tai juoksuun. Joutui ryömimään jäätä pitkin useita metrejä. Eipä siinä sen kummempaa, ylpeys vain taisi kokea kolauksen.



























Tässä vaiheessa kanadanhanhet saivat menosta tarpeekseen ja lensivät toiselle puolelle rantaa. 
Merihanhet eivät muiden tappeluista ja uhoiluista olleet moksiskaan. Uiskentelivat kaikessa rauhassa joutsenten keskellä.





Päivänvalo alkoi loppua ja korvatkin kaipasivat jo hiljaisuutta. Oli aika lähteä kotiin. Käpytikka koputteli meille puuta läskijäisiksi.
















Tässäpä kaikki tällä kertaa. Ensi kerralla lisää lintujen kevät puuhia.

Hyvää alkanutta huhtikuuta kaikille!

Loppuun vielä äidin kauniita tulpaaneja.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Kukkaputket ja muut pihan komistukset!

Kierresaumaputkien uusi elämä

Allekirjoittanut on jo pidemmän aikaa haaveillut, että autotallin lämmityslaitteen asennuksesta ylijääneet kierresaumaputket voitaisiin käyttää johonkin. Olin ajatellut, että joku päivä askartelen niistä kukkaruukut pihalle. Valitettavasti allekirjoittaneella on peukalo keskellä kämmentä, kun puhutaan askartelusta joten asia on jäänyt...

Eräänä päivänä Pipomies ilmoitti, että nyt tehdään ne kukkaruukut! Hän oli ostanut metallilaikan, jolla putket voitaisiin leikata. Hienoa!






Ensin piti miettiä korkeudet. Päätimme, että kaikista tulee hieman erikorkuisia. Tehdään sitten asetelma niistä pihalle. Ja sitten vaan laikalla putket poikki! Samalla leikkuu pintaa hoittiin hieman, ettei tule allekirjoittaneelle heti haavoja käsiin, kun alkaa kukkia istuttamaan.


Kipinöitä lentelee! Allekirjoittanut katsoi viisaimmaksi pysyä hieman kauempana...










Putket leikattuna. Punainen putki on talomme piipusta ylijäänut osa, ajattelimme, että se saa myös toimittaa kukkaruukun virkaa!











Seuraavana päivänä allekirjoittanut kävi ostamassa suihkutettavaa metalliväriä putkien maalaamiseen. Päädyin mustaan ja valkoiseen, mielestäni ne antavat kauniin taustan erivärisille kukille ja punaiselle putkelle.
Ensin maalattiin pohjamaali.



Ennen maalausta putket puhdistettiin.













Valkoista väriä putkeen...

Ja mustaa...

Maalaamisen jälkeen värin annettiin kuivua rauhassa. Seuraavana päivänä oli projektin raskain urakka! Putket kaivettiin maahan. Allekirjoittanut toimi motivaattorina ja päällysmiehenä...

MITÄ, vielä syvemmälle! Et oo tosissas!
Tontillamme on paljon irtokiviä. Niitä keräsimme ja asettelimme putkien ympärille.
Ja noin! Valmista... tai siis ne kukat puuttuu!!

Allekirjoittanut kävi pari kertaa kukkaostoksilla. Ihanaa! Mutta... Niin paljon kauniita kukkia, mitä sitä valitsisi... Punainen runkoruusu sai seurakseen sinistä lobeliaa ja muraattia. Tietysti istutukseen piti tulla myös keltaista, vaaleanpunaista, valkoista ja sinistä...


Kukat istutettu ja laitoimme myös muutaman aurinkokennovalaisimen


Luvassa siis runsaasti kukkakuvia blogissa koko kesän!

Projektin touhuissa tuli myös kuvattua kodin pihapiirissä asustelevaa käpytikkaa. Välillä se selvästikin tulee hakemaan seuraa. 



Autoja!


Olemme  aloittaneet jenkkikauden! Kutsuimme samaa harrastavia ystäviämme kylään, viettämään grilli-iltaa terassille. 

Upeita autoja pihallamme!
Mustang ja Torino
Mustang ja Plymouth Satellite

Pipomies hoiti grillaamisen, allekirjoittanut muun tarjoilun. Aamuinen sade vaihtui onneksi illaksi aurinkoon. Tuuli asetti hieman haasteita kattaukselle, pöytäliinakin melkein muuttui leijaksi. Pyykkipojat saivat kelvata pidikkeinä.


Ruokaa!!

Ilta oli todella ihana! Ystävien kanssa jutustelu ja nauraminen tekee elämästä paljon hauskempaa! Kiitos kaikille ihanille ystävillemme!


Seuraavana iltana oli vuorossa Lahti cruising samalla porukalla. Sää suosi meitä jälleen.

Tutut autot rivissä.

Nyt menossa oli mukana myös ihana kulta Nalle! 

Paikalla oli paljon hienoja autoja. Allekirjoittanut ei nyt vaan ollut oikein kuvaus tuulella. Ja kun oli ystäviä mukana, niin oli niin paljon juteltavaakin, ettei ehtinyt kuvata! Tai no, kyllähän niitä kuviakin tuli otettua, mutta ne ovat lähes kaikki Nallesta...!!

Eiks me voitais jo lähteä kotiin nukkumaan! (En kerro kumman ajatuksia, Nallen vai allekirjoittaneen)


Tällä kertaa loppuun kuva upeasta eläimestä, jonka kanssa voi tulla ikävä kohtaaminen. Eräänä iltana kun olimme ajelulla, keskellä tietä tuli mutkan takana tälläinen vastaan! Onneksi meillä oli hidas vauhti, sillä allekirjoittanut tähyili näkyykö lintuja.




Kaikille hienoa ja turvallista alkavaa viikkoa!