lauantai 20. joulukuuta 2014

Neljä yötä jouluun...

Se on niin lähellä! Joulu! Useassa kodissa ovat varmaan valmistelut meneillään... Itse en ole vielä paljoakaan tehnyt, kinkku tosin on ostettu ja pikku hiljaa ostoskoriin on ilmestynyt muitakin jouluaaton ruokapöytään kuuluvia herkkuja. Täytyy kai myöntää, että olemme olleet Pipomiehen kanssa niin paljon "tien päällä", ettei esimerkiksi joulusiivous ole edes käynyt ajatuksissa.





Kävimme eräänä iltana taasen Helsingissä. Kaupungilla alkoi tietysti tehdä mieli jotain pientä purtavaa ja päätimme piipahtaa Café Ekbergissä. Siellä ei olekaan pitkään aikaan tullut käytyä.






Olihan siinä taas vitriinissä tarjolla kaikkea herkullista!



















Onneksi tarjoilija tuo listan tuotteista pöytään ja tilaus tehdään vasta silloin. Muuten allekirjoittanut saattaisi seisoi tiskillä jonon tukkeena kauan...





Lopulta valinta osui molemmilla Napoleon leivokseen, aina varma valinta! Teen juojana ilahtuu aina ensiluokkaisesta teestä. Nyt tilasin Marco Polo teen, suosittelen!



Herkuttelun jälkeen kävimme katsomassa Finlandia taloa. Oikeastaan tarkoituksena oli kauempaa kuvata ja saada näkyviin hienot värit, mutta tekniikka petti, eli liian pimeää ja liian lyhyt putki. Siispä sain tyytyä kuvaan talon pihalta...






Eräänä iltana matkamme suuntautui Lahden kautta Heinolaan. Heinola viettää tänä vuonna 175 v. juhlia. Sen kunniaksi ilmeisesti kaupungin keskusta on koristeltu tosi kauniisti jouluvaloilla.

Puistossa voi kävellä jouluvalojen alla.
Torin ympärillä olevat puut on kaikki koristeltu jouluvaloilla.
Puun runko ja isoimmat oksat on koristeltu jouluvaloilla.



Matkan varrella Lahdesta Heinolaan on mielenkiintoinen ruokapaikka nimeltään Busburger. Tätä ruokapaikkaa on laajennettu lisäämällä jatkeeksi amerikasta tuotu koulubussi. Allekirjoittanut ei bussin puolella halunnut ruokailla, sen verran ahtaat pöydät siellä oli.




Sisustus ruokapaikassa on amerikkalaistyylinen, tai ainakin sellainen mielikuva kävijälle halutaan luoda. Päädystä mennään bussin puolelle. Ruoka oli erittäin hyvää ja annokset ovat todella suuria...









Tukholma

Meillä on ollut tapana joka vuosi risteillä Tukholmaan ennen joulua. Ja niin teimme tänäkin vuonna. Nyt olimme matkalla kolmestaan Pipomiehen ja anopin kanssa. Menomatkalla oli myrsky ja ilta loppui aikaisin. No, hytissä oli ihan mukava lukea kirjaa ja samalla miettiä, tälläistäkö olisi pyykinpesukoneessa pikapesuohjelman ollessa käynnissä... Onneksi seurueestamme ei kukaan kärsinyt pahoinvoinnista.

Aurinko nousee!

Pipomies (ilman pipoa!) matkalla linnaan, joka näkyy taustalla.



Aamulla olikin kaunis sää ja aamupalan jälkeen lähdimme katsomaan kaupunkia. Menimme satamasta bussilla Kuninkaallisen oopperatalon pysäkille ja kävelimme siitä sillan yli Vanhaan kaupunkiin.




Joutsenia ja muita vesilintuja oli kerääntynyt paikalle paljon. Lieneekö odottaneet ruokaa.
Vanhan kaupungin kapeilla kujilla on mukava käveleskellä ja katsella näyteikkunoita.

Ihania!
Kuninkaan linna
Komea on portaikko, en kuitenkaan mennyt sisälle tällä kertaa...
Hän vartioi kuninkaan linnaa.
Vartijoiden vaihto suoritetaan puolilta päivin.






Vanhan kaupungin kujilla kävely kävi jalkoihin ja teki mieli istahtaa jonnekin. Tämä tonttu oli kuitenkin sen verran tuiman näköinen, ettei viereen uskaltanut mennä.








Oli siis aika palata laivalle. Bussia odotellessa Pipomies vielä ihmetteli paikallisia ajoneuvoja. Ilme kertonee enemmän kuin tuhat sanaa...









Paluuiltana ei onneksi ollut niin kovaa merenkäyntiä. Laivalla oli rauhallista. Eipä montaakaan kanssa matkustajaa näkynyt laivan käytävällä, kun hissillä ajoin hyttikerrokseen.


Seuraavana aamuna olimmekin takasin Helsingissä. Aurinko paistoi sielläkin, ainakin sen aikaa kun ajoimme pois satamasta.

Loppuun video! Olen harjoitellut videokameran käyttöä. Tässä ensimmäinen harjoitusotokseni! Ihan kamala, mutta omalla tavallaan hauska. Videossa Pipomies lempipuuhassaan...


Tässä kaikki tällä kertaa, älkää stressatko liikaa jouluvalmisteluilla, se tulee joka tapauksessa, valmistelemattakin!

perjantai 12. joulukuuta 2014

Jouluisia sointuja ja valoja

Joulukuussa ollaan! Marraskuu päättyi osaltani hienosti. Kävimme pipomiehen kanssa katsomassa Samuli Edelmannin joulukonsertin Lapinjärven kirkossa! Konsertti myytiin loppuun jo viikkoja ennen varsinaista konserttipäivää ja olisi varmasti jäänyt allekirjoittaneelta kokematta, jollei ihana oppilaani olisi huolehtinut, että sain ostettua liput ajoissa!

Olen ihallut Samulia vuodesta 1992, jolloin hän esiintyi "Veturimiehet heiluttaa" elokuvassa. Ja Sanin kanssa levytetty duetto "Tuhat yötä" on mielestäni edelleenkin yksi kauneimpia suomalaisartistien koskaan levyttämiä duettoja.



Olimme paikalla tuntia ennen konsertin alkua. Paikalla oli jo pitkät jonot innokkaita odottamassa ovien avautumista. Kauaa ei kuitenkaan tarvinnut odottaa.

Konsertti oli tosi hyvä, sekä allekirjoittaneen, että pipomiehen mielestä. Samulilla on kaunis pehmeä ääni, myös livenä...



Samulin ja orkesterin lisäksi konsertissa lauloi kaunis ääninen Pauliina Kokkonen.
Vauhdikas kumarrus kiitokseksi konsertin kuuntelijoille...










Konsertin jälkeen Samuli jäi vielä yleisön iloksi juttelemaan ja kirjoittamaan nimikirjoituksia. Aika moni daami kävikin otattamassa yhteiskuvan. Olihan se allekirjoittaneenkin käytävä kiittämässä hyvästä konsertista. Tai jotain sen suuntaista kai suustani sain soperrettua...

Kuvankin sain napattua, vaikka kamerani jostain syystä alkoikin tässä vaiheessa lakkoilla.
















Aurinkoakin on näkynyt välillä, ihan vilaukselta. Eräänä sellaisena hetkenä satuin olemaan vapaana ja kävin Loviisan kaupungin uimarannalla kuvaamassa sorsia.

Kovin kiire niille tuli kaislikon suojaan, kun ilmestyin paikalle kameran kera...
Ja matka jatkui...

Uimarannalla on kauniit uimakopit, niitä oli kuvattava myös...



Vesi oli rannalla matalalla, sainpa silti heijastus kuvan!
Aurinkokin oli matalalla ja jotenkin valjun olinen, mutta ainakin ilahdutti allekirjoittanutta vähän aikaa...


Koska pimeä vaikeuttaa nyt kuvaamista, päätin sitten ottaa kuvia pimeässä. Ajelimme eräänä iltana Helsinkiin, ajatuksena oli katsella jouluvaloja.

Eduskuntatalo näytti kovin korskealta iltavalaistuksessa, varsinkin kun ottaa kuvan autossa istuen...






Stockmann jouluvalaistuksessa. Aika jännän näköinen.











Kampin ostoskeskus on paketoitu punaiseen ledvalo nauhaan. Molemmissa keskuksen päissä on isot punaiset rusetit. Näyttävää, vaikkakin tyylikkyydestä voi olla montaa mieltä.
Joulukadun valoja
Tuomiokirkko portaiden alapäästä kuvattuna.
Paremman kuvan saa Senaatintorin toiselta puolelta.





Hotelli Kämp tällä kadulla oli pari iltaa myöhemmin Itsenäisyyspäivä
juhlien jatkojen pitopaikkana.













Helsingin kaupungintalo iltavalaistuksessaan. Kauniilta näyttää. Ja takaa näkyy taas tuomiokirkko.



Toinenkin joulukonsertti mahtui ohjelmaan muutaman päivän sisällä. Tämä konsertti pidettiin Porvoon tuomiokirkossa, joka sijaitsee Porvoon vanhassa kaupungissa. Konsertissa esiintyi Lohjan kaupunginorkesteri sekä oopperalaulajat Essi Luttinen ja Hannu Jurmu.





Sää konsertti iltana oli kaikkea muuta kuin jouluinen, satoi kaatamalla vettä.






Tuomiokirkon kaunis saarnastuoli


Kirkko on täynnä kauniita yksityiskohtia



Konsertti oli hieno. Essi Luttisen ääni oli upea ja eläytymistä lauluihin voi vain ihailla. En tosin ole koskaan käynyt oopperassa, joten eipä minulla ole juuri vertailu kohtaa, mutta tykkäsin kovasti. Vaikeuksia tuotti vain se, että nenäliinaa ei ollut mukana... Allekirjoittaneet kyynelkanavat saivat kunnon huuhtelun...


Tenori Hannu Jurmu ja mezzosopraano Essi Luttinen

Teinpä yhden hankinnankin liittyen rakkaaseen valokuvausharrastukseen liittyen. Ajattelin, kun tuota pimeässä kuvaamista nyt harjoitellaan, niin otetaanpa jalusta apuun. Olen sellaista jo pidempään etsiskellyt. Tiedän, että käyttö on aika vähäistä. En jaksa kantaa kuvausreissuilla mitään ylimääräistä ja kärsivällisyyskään ei oikein kestä sen kokoamista ja asettelua. Joten halpa sen olla pitää... No, löysin lopulta mielestäni aika hyvän hinta/laatusuhteeltaan ja nyt se könöttää pussissa tuossa. Olenpa kerran sen käyttöä kotipihalla harjoitellutkin, vielä hitaampaa kuin olin kuvitellut! Miten ihmeessä se kamera saattaakin olla aina väärässä kulmassa! Mutta ehkä se siitä, kunhan harjoittelee tarpeeksi.

Kyllä jalusta kuitenkin mahdollistaa huomattavasti paremman kuvan vähässä valossa. Kamera ei tärähdä ja aukkoarvoa voi suurentaa. Tässä lyhty ja muratti :).

Lyhtyjä löytyy nyt myös terassilta roikkumasta. Pipomies ne laittoi paikoilleen. Kauniita ovat illalla siinä loistaessaan.

Siinäpä tämän hetken kuulumisia.

Hyvää joulukuun jatkoa kaikille!