Blogissa ollaan kuitenkin vielä keväisissä tunnelmissa.
Kevään riemuja
Eräällä retkellä näimme merenrannalla kyhmyjoutsenen uhoamassa kilpailijoille. Tämä ystävämme oli ilmeisesti komeudessaan varsin vaikuttava myös lajitovereiden mielestä, sillä ne poistuivat suosiolla paikalta.
 |
| Onhan hän upea! He/she is so gourgeus! |
Silkkiuikut olivat sankoin joukon valloittaneet merenrannan. Niillä oli menossa kosiomenot. Voi sitä säksätykset määrää!! Ja välillä ne pyrähtivät juoksemaan vedessä, kun halusivat tehdä vaikutuksen mahdolliseen tulevaan puolisoon.
Joillakin oli jo kumppani valittuna ja pesää rakennettiin kovalla tohinalla.
 |
| Kutsu... Invitation... |
 |
| Parittelua Mating... |
Katseltuamme jonkin aikaa silkiuikkujen puuhia, päätimme lähteä muualle. Eihän sitä malta jättää havainnointia yhteen paikkaan, täytyy käydä katsastamassa monta paikkaa, ettei vaan menetä mitään!
Kovin kauas emme ehtineet kun näimme laulujoutsenia eräällä pellolla. Pellolla oli myös metsä- ja tundrahanhia. Nuoret laulujoutsenet kerääntyivät piirin ja alkoivat omat menonsa... En tiedä mistä oli kyse, voimien mittelöstä vai mistä. Kovasti siinä ainakin levittelivät siipiään ja pitivät kovaa ääntä. Tätä kesti aika kauan, pikku hiljaa ryhmä pieneni, kun joutsenet poistuivat piiristä yksi kerrallaan. Itselleni tuli ihan mieleen jokin piirileikki tai kansantanhu esitys.
 |
| Nuorten laulujoutsenten piirileikkiä. Young whooper swans. |
Jätimme joutsenet ja hanhet pellolle jatkamaan keväisiä menojaan ja päätimme poiketa vielä yhdessä paikassa. Samassa, jossa olimme aiemmin keväällä nähneet valkohäntäkauriita. Ehkä he olisivat jälleen paikalla. Ja kyllä! Siellähän nämä sirot söpöläiset olivat. Kauriita oli noin kymmenen kappaletta.
Osa söi ruohoa kaikessa rauhassa ja osa juoksenteli edestakaisin pellolla. Väliilä joku juoksi metsään ja tuli samantien takaisin iloisesti aidan yli hypäten. Olisipa allekirjoittanutkin yhtä notkea ja vauhdikas!
 |
| Vauhdilla kohti uusia seikkailuja. Running to new adventures. |
 |
| Ja taas tuo kuvaa! And again she is taking photos! |
Matkalla kotiin näimme meriharakan nokkimassa maata. Välillä se sai nokkaansa mehevän madonkin.
 |
| Meriharakka Eurasian oystercatcher |
Pellolla oli illan hämärtyessä teeret soitimella. Niin kaukana, että kuvaa oli vaikea saada.
 |
| Teeret soitimella Black grouses are lekking. |
Isoja lintuja
"Lähdetäänkö katsomaan, näkyykö lintuja?" Näin alkoi keväällä lähes jokainen allekirjoittaneen vapaa päivä. Ja vastaus oli useimmiten "YES!" Niin myös eräänä kauniina lauantai aamuna. Tällä kertaa suuntasimme ihan lähiseuduille, joten emme pakanneet autoa täyteen evästä ja muuta tilpehööriä.
Suunnistimme Loviisan saaristoon, tällä kertaa Söderbyn suunnalle. Siellä on tänä kesänä tullut käytyä aika vähän.
Ajelimme saaristotietä ja tähyilimme pelloille ja merenrannoille. Sitten näimme merikotkan poukamassa, se istui joutsenten pesän vieressä! Poukaman kohdalla oli vaarallinen mutka, joten siinä ei voinut autoa pysäyttää. Kävimme siis parkkeeraamassa auton sivutielle kauemmas ja allekirjoittanut hipsutteli varovaisesti pensaiden seassa poukaman lähelle. Mutta siinä meni niin kauan, että merikotka oli jo lähtenyt kun allekirjoittanut sai taas puokaman näkyviin! Allekirjoittaneelle pettymys, joutsenparille varmaankin helpotus.
Allekirjoittanut käveli siis takaisin autolle ja aioimme juuri lähteä eteenpäin, kun tajusimme, että merikotka oli edelleen paikalla! Se oli jäänyt istuskelemaan ja tarkkailemaan koivunoksalle. Ja autosta oli siihen suora näköyhteys. Katselimme merikotkaa, kuvaaminen oli hankalaa, koska koivunoksat peittivät osan kotkasta ja tarkennus osui aina oksiin, ei kotkaan.
Sitten huomasimme, että merikotka lentää poukaman yllä... hetkinen, sehän on koivunoksalla edelleen, joten kotkia olikin kaksi! Näimme kuinka toinen kotka laskeutui poukaman toiselle puolelle kuuseen. No, sinne asti ei allekirjoittaneen objekti kanna, joten tyydyimme vain katselemaan kauempana olevaa kotkaa.
Mutta koivussa olevaa kuvasin...
Mitä se nyt tekee! Merikotka alkoi liikehtiä levottomasti, kääntyili sinne tänne ja levitteli siipiään. Nyt se on havainnut varmasti jotain! Kohta se syöksyy jonkun poloisen kimppuun! Tai sitten se on huomannut toisen kotka, ei pidä se läsnäolosta ja tulee kotkatappelu! Tai mahdollisesti ne ovat pari ja kohta nähdään kotkien kärrynpyörä lemmenleikki! Allekirjoittanut piteli kameraa valmiina tärisevin käsin, mitä kuvia saankaan kohta!
Suunnistimme Loviisan saaristoon, tällä kertaa Söderbyn suunnalle. Siellä on tänä kesänä tullut käytyä aika vähän.
Ajelimme saaristotietä ja tähyilimme pelloille ja merenrannoille. Sitten näimme merikotkan poukamassa, se istui joutsenten pesän vieressä! Poukaman kohdalla oli vaarallinen mutka, joten siinä ei voinut autoa pysäyttää. Kävimme siis parkkeeraamassa auton sivutielle kauemmas ja allekirjoittanut hipsutteli varovaisesti pensaiden seassa poukaman lähelle. Mutta siinä meni niin kauan, että merikotka oli jo lähtenyt kun allekirjoittanut sai taas puokaman näkyviin! Allekirjoittaneelle pettymys, joutsenparille varmaankin helpotus.
Allekirjoittanut käveli siis takaisin autolle ja aioimme juuri lähteä eteenpäin, kun tajusimme, että merikotka oli edelleen paikalla! Se oli jäänyt istuskelemaan ja tarkkailemaan koivunoksalle. Ja autosta oli siihen suora näköyhteys. Katselimme merikotkaa, kuvaaminen oli hankalaa, koska koivunoksat peittivät osan kotkasta ja tarkennus osui aina oksiin, ei kotkaan.
Sitten huomasimme, että merikotka lentää poukaman yllä... hetkinen, sehän on koivunoksalla edelleen, joten kotkia olikin kaksi! Näimme kuinka toinen kotka laskeutui poukaman toiselle puolelle kuuseen. No, sinne asti ei allekirjoittaneen objekti kanna, joten tyydyimme vain katselemaan kauempana olevaa kotkaa.
Mutta koivussa olevaa kuvasin...
Mitä se nyt tekee! Merikotka alkoi liikehtiä levottomasti, kääntyili sinne tänne ja levitteli siipiään. Nyt se on havainnut varmasti jotain! Kohta se syöksyy jonkun poloisen kimppuun! Tai sitten se on huomannut toisen kotka, ei pidä se läsnäolosta ja tulee kotkatappelu! Tai mahdollisesti ne ovat pari ja kohta nähdään kotkien kärrynpyörä lemmenleikki! Allekirjoittanut piteli kameraa valmiina tärisevin käsin, mitä kuvia saankaan kohta!
 |
| White-tailed eagle |
Nyt se lähtee!
No just...
Huokaus!...
Vähän tämän jälkeen merikotka todellakin lähti ja meni toisella puolella poukamaa olevan kotkan luokse. Ei tullut tappelua, eikä lemmenleikkiä. Siinä ne kököttivät samassa puussa pitkään. Ja siihen ne jäivät, kun lähdimme Pipomiehen kanssa jatkamaan matkaa.
Hakkuualueella näimme palokärjen lahossa puussa. Kaunis lintu.
Vähän tämän jälkeen merikotka todellakin lähti ja meni toisella puolella poukamaa olevan kotkan luokse. Ei tullut tappelua, eikä lemmenleikkiä. Siinä ne kököttivät samassa puussa pitkään. Ja siihen ne jäivät, kun lähdimme Pipomiehen kanssa jatkamaan matkaa.
Hakkuualueella näimme palokärjen lahossa puussa. Kaunis lintu.
 |
| Palokärki Black woodpecker |
Ajelimme niin pitkälle kuin tietä riitti, mutta kuvattavaa emme enää nähneet. Lähdimme ajamaan takaisin kotiin päin.
Eräässä pihassa oli todella iso lintu 😊
Eräässä pihassa oli todella iso lintu 😊
 |
| What a big bird! |
Paluumatkalla näimme taas merikotkan. Tämä yksilö oli melkein samassa paikassa, varmaan toinen aiemmista näkemistämme kotkista.
Ei, nyt alkoi jo tulla nälkä. Aika palata kotiin syömään!
Ehei, eipä mennäkään suoraan kotiin. Käydään vielä katsomassa Loviisassa lintutornilla, onko siellä kattohaikara vielä paikalla, kuten Tiirassa luki.
Olipa hieno retki!
Sinitiaisen poikaset ovat jo aikaa sitten jättäneet pöntön. Jotenkin se aina tuntuu niin haikealta, kun ei enää näekään emojen vievän ruokaa poikasille. Ja se pieni piipitys ei enää kuulukaan mäntyjen luota.
Kirjosieppo ruokki poikasiaan vielä muutama päivä sitten. Kovin ovat ahkeria nämä lintu vanhemmat. Allekirjoittanutta alkaa jo hengästyttää pelkkä niiden katselu.
Tässä kaikki tällä kertaa. Loppuun vielä kuva kotipihan kukasta. Tähtisilmää löytyy nyt tänä kesänä kahdessa värissä. Lilana ja keltaisena. Kuvassa keltainen versio.
Ihanaa heinäkuuta!!
 |
| Täältä näkee kauas! From here I can see far away! |
Ei, nyt alkoi jo tulla nälkä. Aika palata kotiin syömään!
Ehei, eipä mennäkään suoraan kotiin. Käydään vielä katsomassa Loviisassa lintutornilla, onko siellä kattohaikara vielä paikalla, kuten Tiirassa luki.
 |
| Olihan kattohaikara vielä paikalla. White stork was in Loviisa. |
Olipa hieno retki!
Kotipihalla tapahtuu
 |
| Ahkera Sinitiainen vie ruokaa poikasille. Blue tit takes food to chicks. |
Sinitiaisen poikaset ovat jo aikaa sitten jättäneet pöntön. Jotenkin se aina tuntuu niin haikealta, kun ei enää näekään emojen vievän ruokaa poikasille. Ja se pieni piipitys ei enää kuulukaan mäntyjen luota.
 |
| Koiras kirjosieppo levähti hetken ennen kuin lähti hakemaan lisää ruokaa. Male European pied flycatcher is resting before it takes more food to chicks. |
Kirjosieppo ruokki poikasiaan vielä muutama päivä sitten. Kovin ovat ahkeria nämä lintu vanhemmat. Allekirjoittanutta alkaa jo hengästyttää pelkkä niiden katselu.
 |
| Yellow Osteospermum |
Tässä kaikki tällä kertaa. Loppuun vielä kuva kotipihan kukasta. Tähtisilmää löytyy nyt tänä kesänä kahdessa värissä. Lilana ja keltaisena. Kuvassa keltainen versio.
Ihanaa heinäkuuta!!
