sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Äkäisiä joutsenia / Crabby swans

Kesä on kauneimmillaan! Allekirjoittanutta hieman nyt nolattaa, sillä blogissani ollaan vielä täysin alkukevään tunnelmissa. Mutta ehkä näitä jäisiä ja hieman lumisia kuvia on mukavampi katsella kun kaikkialla on jo kauniin vihreää.

Olemme ahkerasti käyneet Pipomiehen kanssa lintu- ja luontoretkillä. Kuvattavaa on ollut paljon, jopa niin paljon, että suurin osa kuvista odottaa vielä koneella läpikäyntiä. Eihän sitä ehdi koneella istua, kun pitää lintuja ja muita eläimiä olla tarkkailemassa luonnossa.

Jäiden sulaessa


Eräänä päivänä päätimme tehdä vain lyhyen tarkkailuretken. Menimme tutulle paikalle katsomaan oliko paikalla paljon muuttajia.

Ensimmäiset merimetsot ilmestyivät, kun jään reuna pakeni kauemmas merelle. Ne oleskelivat jään reunalla. Välillä joku niistä ui meressä ja pyydysti kalaa. Merimetso jakaa jyrkästi mielipiteitä. Monet pitävät sitä erittäin haitallisena tulokaslajina.

Merimetsoja
Great cormorants

Paikalla oli paljon muitakin lintuja. Useimmilla oli menossa reviiritaistelut tai kosiomenot. Siinä sitä sitten Pipomiehen kanssa ihmeteltiin villiä menoa.

Merihanhilla oli kuitenkin jo parinsa ja reviiriäkään ei oltu täältä hakemassa, joten ne uiskentelivat rauhallisena vedessä. Merihanhen arvellaan olevan kesyhanhen kantamuoto. Se on suurikokoisin harmaahanhilaji. Rehellisesti allekirjoittaneen täytyy tunnustaa, että harmaahanhien tunnistus oli alussa todella vaikeaa. Merihanhi oli ensimmäinen jonka opin tunnistamaan. Paljon on näissä tunnistus asioissa vielä opeteltavaa.


Tämä merihanhi päätti lähteä kävelylle jäälle.
This taiga bean goose decide to take a walk on the ice.
Kanadanhanhi
The Canada goose



























Joutsenten elämä oli tässä vaiheessa täynnä draamaa ja vaarallisia tilanteita! Aina kun uusi pari tai muutama joutsen laskeutui merelle tai jäälle, hermostuivat jo paikalla olevat joutsenet. Uudet tulokkaat saivat varsin pian todeta, etteivät ole lainkaan tervetulleita.

Kyhmyjoutsenen uhoaminen, siipien ja höyhenten pörhistely on upeaa katsottavaa, mutta en haluaisi olla se, joka joutuu niiden "iskun" kohteeksi.


"Minä olin täällä ensin, häivy!!"
"I was here first! So go away!"

























"Juu, juu, menen, älä nyt hermostu!"
"Yes, yes I'm going don't lose your nerve!"













Näimme merikotkan pitävän neuvottelua variksen kanssa. Mietimme Pipomiehen kanssa mitä ne keskenään voisivat jutustella...

Varis: "Kuule, minulla on nälkä, käypä pyydystämässä meille kala."
Merikotka: "Ei kuule, mulla on parempi idea! Odotellaan tässä nyt ihan rauhassa. Kohta tulee saukko, käy siltä varastamassa meille kala".

Kuvasta näkee hyvin, miten paljon variksella ja merikotkalla on kokoeroa. Eli, jos mielestäsi varis on iso lintu...

Varis ja merikotka
 The Hooded crow and the White-tailed eagle




























Siinä joutsenten ja muiden lintujen tarkkailun lomassa, huomasimme liikettä kauempana jäällä. Ja kukas siellä olikaan! Eräs saukoista oli paikalla. Se sukelteli ja pyydysti kaloja, toi niitä jäälle ja popsi ne kaikessa rauhassa suuhunsa. Sitä eivät levottomat ja äkäiset linnut juurikaan häirinneet. Paisti eräs varis, joka välillä kävi ärsyttävästi nykäisemässä kalan pyrstöstä, vaikka kala oli jo häviämässä saukon sisuksiin. Varis kokeili onneaan, mutta kyllä kaikki kalat päätyivät saukolle.

Tämä oli tänä keväänä viimeinen kerta, kun tapasimme saukko ystävämme. Toivottavasti saamme ihailla sitä taas ensi keväänä.

"Hetkinen, tarkkaileeko joku minua?"
"Wait a moment, is someone watching me?"


Merellä oli runsaasti sympaattisia isokoskeloita. Joka kerta nähdessäni isokoskelo naaraan, tunnen sitä kohtaan suurta sielujen sympatiaa! Meillä on eräs samanlainen piirre molemmilla! Aina huono hiuspäivä!


"Älä tuijota, ei oma kampauksesi ole yhtään parempi!"
"Don't stare, you have a bad hairday too"



























Tällä kertaa olimme liikkeellä ilman eväitä! Eli siis jonkin ajan kuluttua olikin jo aika lähteä kotiin. Jotta jaksaa taas lähteä seuraavan kerran lähteä luontoa katsomaan.

Taistelu pellolla


Sanovat, että joutsen liikkuu maalla todella kömpelösti. Ja siltähän se yleensä näyttääkin. Mutta keväisin ne ovat maallakin todella nopeita. Tämän saimme taas havaita, kun katselimme laulujoutsenia eräällä pellolla.

Pellolle laskeutui laulujoutsen pariskunta kovasti melua pitäen. Ne aloittivat soidinmenonsa heti laskeuduttuaan.

"Täältä tullaan!"
"Here we come!"




Laulujoutsenten duo laulua...
The Whooper swan duo...


















































Äkkiä jostain kauempaa pellolta tulokkaita saapui häätämään erittäin hermostunut ja äkäinen laulujoutsen. Tulokas sai kunnon läksytyksen. Joutsenet juoksivat pellon poikki hurjaa vauhtia. Toinen joutsen ajoi toista takaa, nyppi pyrstösulkia ja iski nokallaan milloin mihinkin. Ja toinen juoksi pakoon, minkä kerkesi.


Kanadanhanhet katselivat joutsenten yhteenottoa silmät pyöreinä.
Canada geese are wondering what the swans are doing.
























































Lopulta pakoon juossut antoi periksi, nousi siivilleen ja lähti. Sen pari lähti myös pois paikalta. Voittaja pörhisteli pellolla ja sen pari tuli sen luokse. Lopulta ne alkoivat syödä rauhallisena. Juuri kun tilanne rauhoittui, saapui paikalle jostain nuori laulujoutsen. Se suorastaan "hiipi" paikalle. Piti päätänsä alas laskettuna. Kai silläkin on jokin merkitys.

Nuori joutsen käveli hyvin hitaasti vanhemman pariskunnan ohi ja piti koko ajan päätänsä alas laskettuna. Se pääsi onnellisesti äkäisen joutsenen ohi. Mutta! Sitten nuori reppana meni nostamaan päänsä! Tämä ei miellyttänyt äkäistä joutsenta, vaan se ryntäsi heti nuoren joutsenen luokse. Nuori joutsen laski taas päänsä ja tilanne rauhoittui. Mielenkiintoista...

Arka nuori laulujoutsen ja merihanhi.
Young Whooper swan and Taiga bean goose.



























Me lähdimme katsomaan mitä muualta löytyy.

Kauriita


Erään metsän reunassa näimme valkohäntäkauriita. Ne olivat ruokailemassa. Ne jatkoivat ruokailuaan meistä välittämättä. Välillä joku niistä nosti katsettaan ja varmisti, ettemme ole tulossa liian lähelle tai nouse ulos autosta.

Mitä! Kuinka monta jalkaa on tällä valkohäntäkauriilla?!
What! How many legs does this White-tailed deer have?!
No, neljä tietysti! Sen takana oli pienokainen. Se katseli meitä välillä uteliaana.
well, four of course! There was a little deer behind her. 



























Vähän matkan päässä puron laidalla oli metsäkauris. Tällä uroksella oli mukana naaras, mutta se pysytteli puiden takana piilossa. Uros oli komea sarvipää.

Metsäkauriin erottaa valkohäntäkauriista koosta, metsäkaurin on pienempi. Lisäksi metsäkauriilla ei ole valkoista hännän alusta vaan sen hännän ympärys, eli siis peppu, on vaalea. Ja sillä on hyvin pieni häntä verrattuna valkohäntäkauriiseen.

Metsäkauris uros
Roe deer male

On ne hienoja eläimiä nämä kauriit! Mutta ilta alkoi hämärtää. Eli aika lähteä kotia kohti. Matkalla näimme vielä kevään ensimmäiset kurjet! Voi miten kauniita! Kurjet tulivat niin lähelle, että sain hyvä kuvatkin niistä.


Kurki
The Crane


























Kotipihalla tapahtuu


Kirjosiepot saapuivat pihaamme! Ne ottivat heti hallintaansa kaksi uusinta pönttöä. Sen sijaan toisin kuin viime vuonna, ne eivät tällä kertaa saaneet häädettyä talitiaisia pois pöntöstä. Sinitiaiset pesivät jo kolmatta vuotta samassa pöntössä. Nekin kirjosieppo yritti häätää, kuten joka vuosi, mutta tulos oli sama, ei onnistunut!


Kirjosieppo naaras
European pied flycatcher female



























Tässä kaikki tällä kertaa. Ensi viikolla alkaa jo kesäkuu! Nähdään!