Kalastajia ja rakastajia

Ihana kevät edistyy kovalla vauhdilla! Kauniita aurinkoisia päiviäkin on ollut. Allekirjoittaneella ja Pipomiehellä on pitänyt kiirettä, puuhommia riittää ja lintuja ja luontoa pitää yrittää ehtiä tarkkailemaan ja kuvaamaan.

Muistatkos vielä saukot? Emme ole Pipomiehen kanssa unohtaneet heitä. Olemme aina välillä käyneet katsomassa näkyykö veijareita. Useimmiten olemme vetäneet vesiperän. Eräänä iltana kuitenkin taas onnistuimme näkemään ne. Olivat valitettavasti kovin kaukana kuvausta ajatellen, mutta tarkkailimme niitä hyvä aikaa.

Paikalla oli koko ajan paljon lintuja, variksia ja naakkoja, sekä merikotka. Se odotteli kärsivällisesti, että saukot lopettavat pyydystämänsä kalan syömisen ja sitten on sen vuoro.

Saukko veijarit eivät merikotkaa pelkää. Ne tietävät ettei kotkan ruokalistalla ole saukkoa... ainakaan tällä kertaa.

Kun saukot olivat saaneet masunsa täyteen kalaa, ne alkoivat leikkiä jäällä. Merikotka päätti nyt ottaa loput kalasta ja hääti muut linnut kauemmas,

Olipa taas yksi upea luontokokemus! Hyvillä mielillä menimme kotiin.

Ei jääne epäselväksi kenellekään kuka on
tämän paikan kingi...

Eräänä kauniina iltapäivänä lähdimme merenrannalle katsomaan, kuinka hurjaa menoa siellä on.

Paikalla oli paljon lintuja, ja aikamoinen äänten sekamelska kuului kauas.

Urokset äkäilevät toisilleen ja välillä taistellaan kovastikin.

Kanadanhanhet äkäilevät toisilleen. Niiden liikkeet ovat aika hupaisaa katseltavaa.

Välillä otetaan yhteen oikein kunnolla...

Yksi kanadanhanhista teki erehdyksen ja meni liian lähelle äkäisiä laulujoutsenia.

Hän sai heti opetuksen...

Aikamoista kyytiä sai hanhi parka...

Allekirjoittanut ja Pipomies katselivat näytelmää sydän syrjällään, mihin hävisi hanhi! Joutsen höykytti sitä veden alla kauan. Lopulta joutsen lopetti ja hanhi ui voipuneena kauemmas.

Kaikki eivät kuitenkaan tapelleet, paikalla oli myös rakastavaisia. Heillä oli omat juttunsa kauempana. Aivan kuin tanssia oli heidän touhunsa...

Kiihkeitä takaa-ajoja nähtiin laulujoutsenten kesken. Tässä uros häiriintyi liian lähelle tulleelle linnulle ja päätti ajaa kilpailijan pois...

Häivy!! Ja kyllähän kaverille tuli kiire karkuun...

Vauhdilla pois!

Pakenija juoksi vauhdilla pelon siivittämänä yli veden...

Takaa-ajajalle sen sijaan kävi köpelömmin... Lätsähti veteen, aukko oli kuitenkin liian kapea, että olisi päässyt lähtemään lentoon tai juoksuun. Joutui ryömimään jäätä pitkin useita metrejä. Eipä siinä sen kummempaa, ylpeys vain taisi kokea kolauksen.

Tässä vaiheessa kanadanhanhet saivat menosta tarpeekseen ja lensivät toiselle puolelle rantaa. 

Merihanhet eivät muiden tappeluista ja uhoiluista olleet moksiskaan. Uiskentelivat kaikessa rauhassa joutsenten keskellä.

Päivänvalo alkoi loppua ja korvatkin kaipasivat jo hiljaisuutta. Oli aika lähteä kotiin. Käpytikka koputteli meille puuta läskijäisiksi.
















Tässäpä kaikki tällä kertaa. Ensi kerralla lisää lintujen kevät puuhia.

Hyvää alkanutta huhtikuuta kaikille!

Loppuun vielä äidin kauniita tulpaaneja.