lauantai 12. maaliskuuta 2016

Äidin kavereita...

Nyt ollaan siinä vaiheessa vuotta, jolloin allekirjoittaneen ja Pipomiehen huushollissa alkaa varsinainen touhu ja tohina. Kevät tuo mukanaan muuttolintujen ja luonnon tarkkailuretket ja puuhommat. Kiireistä ja ihanaa aikaa!

Talitiainen




Ja äiti kullan luona pikkulinnut (ja vähän isommatkin) nauttivat ahkerasti buffetpöydän antimista. Kuten sain viimeksi Nurmijärvellä käydessäni huomata.








Elämäni ensimmäinen kunnon kuva hömötiaisesta



Siinä olisi voinut ikkunan läpi katsella lintusten touhuja vaikka koko päivän. Niin mukavalta se näyttää.

Sain paljon kuvia. Oli valitettavasti pilvinen päivä, joten kuvista tuli rakeisia, kun ISO arvoa piti nostaa niin korkeaksi.





Välillä lintulaudalle muodostui ruuhkaa. Sinitiaiset ja viherpeipot kuitenkin sopuisasti mahtuivat yhdessä syömään.
Viherpeippoja, välillä napattiin sen verran paljon siemeniä suuhun, että osa putoili maahan.

"Taas tuntuu kuin joku tarkkailisi..."













Harmaapää-
tikat 
kävivät makkaralla.












Äitini pitää selvästikin kavereistaan hyvää huolta . Mutta ehdimme me käydä shoppailemassakin, ennenkuin allekirjoittanut suunnisti takaisin kohti kotia.















Ja tästä se kuulkaas taas alkaa!! Ensi talveen valmistautuminen. Eli polttopuiden teko.

Varma keväänmerkki, Pipomies ja saha...

Allekirjoittanut toimii toki avustajana. Ja halkominen se vasta on kivaa!















Kävimme myös eräänä viikonloppuna auttamassa veljeäni hänen mökillään. Pipomies ja veljeni kaatoivat puita.

Vaijeritalja, kiristysliinat ja puutunkki pitävät huolta, ettei mökki ole vaarassa kun puu kaatuu.

Kyllä se syttyy...



Oksat poltettiin samantien. Saatiinpa hyvä nuotio, missä grillata päivän päätteeksi makkaraa! Se taitaakin olla kaikkien mielestä se tällaisen päivän paras hetki...












Lisää oksia, ettei nuotio sammu liian aikaisin!

Muuten jää makkara grillaamatta...

Äitini ja allekirjoittanut toimivat kipinävahteina.



Hyvin paloi nuotio sitten, kun se saatiin kunnolla syttymään.

Merenranta maaliskuun tummuvassa illassa. Vielä niin hiljaista...


Näin sujui maaliskuun alku meillä. Muutaman kerran olemme jo käyneet katselemassa merenrannoilla näkyykö muuttolintuja. Ja onhan noita jo tullut...

Mutta niistä ensi kerralla. Ja ehkä parempia kuviakin on luvassa, sillä allekirjoittanut osti itselleen uuden kameran!






Nyt kuitenkin toivotan hauskaa maaliskuun jatkoa!

10 kommenttia:

  1. Oletteko osallistuneet miljoona linnunpönttöä talkoisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vielä, on kyllä tehtäviä asioita listalla.

      Poista
  2. Muuten tuo harmaapäätikka on harvinainen. Olen nähnyt vain kerran meidän ruokapaikalla. Ja voinpa sanoa, että meidänkin linnuilla on hyvät sapuskat ollut tarjolla monena monena vuotena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On harvinaisempi kyllä. Äidin pihassa käy joka talvi, ilmeisesti tämä sama pariskunta. Muualla olen nähnyt vain kerran.

      Poista
  3. Mukavaa tulevan kevään odotusta, siitä se alkaa tuo lintujen tarkkailu.

    VastaaPoista
  4. Kevät on hienoa aikaa, kun muuttolinnut tulevat. Hömötiaisia ei vielä tänä vuonna ole tullut nähtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei millään malttaisi muuta kuin kierrellä ja katsella näkyykö lintuja ja muitakin kevään merkkejä.

      Poista