torstai 4. lokakuuta 2018

Arktika 2

Jatketaanpa viimeinkin Arktika muisteloita 😊

Päivä 3


Pääsimme Virojoelle vasta iltapäivällä. Paikalla oli jo paljon lintuharrastajia katsomassa ja havainnoimassa. Toivoimme, että nyt näkisimme lintuparvia. Asettauduimme mukavaan paikkaan istumaan, mukana oli paljon evästä isossa kylmälaukussa. Nyt aioimme istua rannalla vaikka seuraavaan aamuun!

Kauaa emme ehtineet istua, kun saimme ihailtavaksi suloisen tavi pariskunnan. Nämä kaverit eivät välittäneet ihmisistä. Välillä ne kävivät edessämme uimassa ja sukeltelemassa. Parin rauhaa häiritsi aina silloin tällöin toinen tavi uros, mutta jo heti alussa sille kävi selväksi, ettei naaras ole siitä kiinnostunut.


Tavit tulivat tervehtimään 😊
Eurasian teals came to say Hello 



























Pieniä parvia lensi silloin tällöin kaukana merellä, mutta edelleen saimme odotella vilkkaampaa lentoliikennettä.

Mutta sitten se alkoi! Parvia tuli paljon, osa lensi ohitsemme niin kaukana merellä, että näimme vaan pieniä mustia pisteitä. Harmillista kun emme omista kaukoputkea! Kameran objektiivilla ja pikku kiikareilla ei nähnyt niin kauas. Voi kun tuuli hieman kääntyisi ja parvet tulisivat lähemmäs!

Sitten kuului huuto "Ne lentää nyt ihan meidän  päältä!" MISSÄ!! Ei allekirjoittanut nähnyt mitään! Kurkottelin ja kääntelin päätä  niin, että niskat olivat mennä sijoiltaan, mutta en nähnyt mitään!! Sitten äkkiä tajusin, että iso alli parvi oli todellakin aivan päämme yläpuolella. Kuulimme niiden siipien iskut! Ja äänet! Upeaa, tätä varten olimme tulleet paikalle.

Alli parvi
A flock of Long-tailed ducks



























Parvia meni koko illan, välillä ihan läheltä. Ja joka kerta se sykähdytti yhtä paljon.

Kyhmyjoutsen ei ymmärtänyt miksi me huutelimme rannalla innoissamme. Se keskittyi syömiseen.
Muteswan didn't understand why people were so excited. It focused on eating.



























Me istuimme Pipomiehen kanssa rannalla niin kauan, kunnes auringon viimeinenkin säde kaikkosi metsän taa. Meillähän oli runsaasti evästäkin mukana ja hienoa luonnon tarjoamaa viihdettä katseltavana. Välillä elämä vaan on ihan tosi mahtavaa!

Juuri kun olimme lähdössä kotiin, tulivat tavit vielä rannalle. Sain niistä kauniita kuvia auringonlaskussa. Teknisestihän kuvissa on kaikki pielessä, mutta minusta ne ovat hienoja.

Tavit auringonlaskussa.


Long.tailed duck in the sunset.

























Päivä 4


Pari päivää myöhemmin olimme taas Virolahdella. Nyt jo aikaisin aamupäivällä. Rannalla oli vielä aika rauhallista. Tai pitää kai sanoa jo, sillä aamuhavainnot oli tehty ja monet lintuharrastajat olivat lähteneet syömään ja päivälevolle. Parvia kun ei päivällä yleensä juurikaan lentele.

Me taas halusimme nauttia kauniista kevätpäivästä ja istuskella meressä uiskentelevia lintuja katselemassa. Allekirjoittanut käytti tilaisuuden hyväkseen ja kuvasi vieressäni kivellä istuskelevaa isokoskelo naarasta. Hän on niin mainio! Kauaa ei hän ehtinyt olla kivellä, kun jo taas lensi lähistöllä olevaan pönttöön.

"Kumpi on minun parempi puoleni, vasen?"
"Which is my better side, left?"

"Vai oikea?"
"Or right?"





















































Tavi herrakin kävi moikkaamassa. Jotain asiaakin hänellä taisi olla, en vaan oikein ymmärtänyt mitä.

Tavi uros
Male Eurasian teal



























Pikku hiljaa alkoi tulla ilta. Kauempana luodolla näkyi  haahkoja, merimetsoja ja lokkeja. Valkoposkihanhia lensi merenpintaa pitkin. Illan tummetessa värit olivat mielenkiintoiset. Välillä ei pystynyt sanomaan missä meri muuttui taivaaksi 😎


Kaikenlaisia lintuja...
All sorts of birds...


Valkoposkihanhet lensivät matalalla.
Barnacle geese flew low.



























Luodon ympärillä kierteli kolme kurkea, ajattelivat kai ensin laskeutua. Päättivät kuitenkin jatkaa matkaansa.

Katso tarkasti taivasta luodon takana, siellä menee lintuparvia.

Kurkia
Cranes

























Rantasipi
Common sandpiper


























Voi ei, niin se vaan alkoi tämäkin päivä loppua! Onneksi vielä saimme katsella lokin kalastusta.

"Ruokaa!"
"Food!"






"Sainpas!"
"Got it!"
















































Jaa, kai se on pakko lähteä kotiin nukkumaan mietimme Pipomiehen kanssa. Söimme viimeiset eväät, keräsimme kimpsut ja kamsut ja nousimme lähteäksemme.

Ketkäpä silloin vielä tulivatkaan paikalle! Ihan kuin olisivat tulleet sanomaan meille hyvää yötä. Söpöt tavit!


"Moi! Mitä Sinä nyt kuvaat?"
"Hello! What are You now photographing?"



























Ja vielä kerran


Pääsimme viidennen kerran käymään Arktikassa. Nyt meillä oli vain pari tuntia aikaa illalla. Parvia ei näkynyt, mutta tapasimme vanhoja tuttuja. Kannatti mennä!


Aurinkoa sateen edellä.
Sun before rain.

























Lapintiira
The Arctic tern





























Haikein mielin lähdimme kotiin. Päätimme käydä matkan varrella olevassa Haminan lintutornilla. Auringonlasku loi sen verran hienoa valoa, että sitä piti hyödyntää.

Nokikana piilotteli rannan kaislikossa. Luuli kai, ettemme näkisi sitä. Kauaa tosin ei piilossa malttanut pysyä, vaan tyypilliseen nokikanamaiseen tapaan lähti häätämään todella äkäisenä liian lähelle uskaltautunutta silkkiuikkua.


"Kukaan ei huomaa minua!"
"Nobody can see me!"



























Silkkiuikku lähti paremmille pesintäpaikoille. Ja me lähdimme kotiin.


Auringonlasku kultasi maiseman!
The sunset cultured the landscape!




























Näin meidän osaltamme sujui tämän vuoden Arktika. Hienosti järjestetty tapahtuma, kiitos Virolahden kunnalle, järjestäjille ja lintuoppaille. Terveisiä myös kaikille mukaville ihmisille jotka tapasimme. Ensi vuonna toivottavasti tavataan taas!

Tässä kaikki tällä kertaa. Ensi kerralla blogissa mennään lujaa!

Hyvää lokakuun alkua!

7 kommenttia:

  1. Moikka. Saatan nyt muistaa väärin mutta. Alli yhdyskunta taitaa kokonaisuutena muuttaa Suomen yli. Siis kaikki allit. hmm.. vaiko mustalintu.

    Valokuvasi ja teksti oli taas upeaa luettavaa ja katseltavaa.
    Olet tainut käydä pipomiehen kanssa käydä kiihdyttelemässä kun kovaa mennää seuraavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sami ☺. Paljon noita alleja ja mustalintuja ainakin meni yli.
      Oltiin katsomassa kiihdettelyä, ei itse olla ajettu 😀.
      Hyvää viikonloppua Sami.

      Poista
  2. Kevåt on ihanaa aikaa.

    VastaaPoista
  3. Syksy myös! terveisin Riikka

    VastaaPoista