Puunhakkaaja

Joulua kohden mennään aina vaan kiihtyvällä vauhdilla. Ja sää vaihtelee päivästä toiseen. Jos aamulla on reilusti pakkasta saattaa illalla jo olla plussaa ja vettä sataa. Juuri nyt on 6 astetta pakkasta ja aivan älyttömän liukasta!

Valokuvaaminen on jäänyt nyt vähälle, pimeää ja pilvistä, ei oikein innosta.

Virolahti

Eräänä hieman kauniimpana päivänä lähdimme kuitenkin käymään jälleen Virolahdella. Tai oikeastaan lähdimme ajelemaan ja löysimme lopulta sieltä itsemme.

Olen aina halunnut kuvata tämän pienen kosken. Nyt siinä oli niin paljon vettä, että siitä sai hyvän kuvan.

Veden pärskintää oli mukava katsella.

Ajelimme Kurkelassa taas merelle ja pelloille tähyillen. Kiinnitin huomion kauempana lahden toisella puolella olevaan vesitorniin. Samalla Pipomies sanoi, että siellähän on joku iso lintu tuon tornin kohdalla. Ja todellakin, merikotkahan siellä liiteli.

Tällä kertaa valitettavasti allekirjoittanut oli liian hidas. Siinä vaiheessa kun pääsin autosta ulos, ottanut muutaman baletti askeleen liukkaalla maantiellä ja olin valmis kuvaamaan, ei kotkaa enää näkynyt. Harmillista! Eipä tuo ollut tosin ensimmäinen kerta kun noin käy.

Ajelimme kuitenkin lahden toiselle puolelle vielä katsomaan, josko merikotka olisi vielä jossain siellä lähellä. Mutta ei ollut...

Kotkaa ei näkynyt, mutta isokoskeloita oli paljon kauempana rannasta.

Isokoskeloita näkyi nyt joka puolella. Valitettavasti joka paikassa niin kaukana rannasta, ettei kuvaaminen oikein onnistunut.

Myös Hanskin satamassa oli isokoskelo. Sen kiusaksi tuli lokki. Lokki hyökkäili isokoskelon päälle, varmaankin yritti varastaa sen saaman kalan. 

Kauniit kaislat olivat ainoat kasvit rannassa.

Oudolta tuntui Hanskin sataman hiljaisuus. Keväällä ja kesällä oli paljon eri lintujen ääni, lokit tappelivat, haarapääskyt liversivät, silkkiuikut... no miksi sitä niiden ääntelyä nyt voisi sanoa... meteliä se ainakin on
☺

Hanskin jälkeen päätimme vielä piipahtaa Leerviikissä. Sinne ajellessa samalla mietittiin miten pitkä aika on vielä siihen, kun Arktika jälleen alkaa. Voisi luulla, että kaipaamme kevättä. Ja niin se onkin!

Leerviikissä uiskentelivat joutsenet kivien takana.

Ilta-aurinko alkoi maalata omia värejään meren pintaan.

Seisoskelimme rannalla ja katselimme merelle, kun äkkiä takaamme alkoi kuulua kaunista ääntä. Ihan kuin sadat tuulikellot olisivat alkaneet heilua tuulessa yhtä aikaa. Jonkin aikaa kesti tajuta, että ääni tulee venepoukamasta. Veden pinnalle oli ehtinyt muodostua todella ohut jää, joka nyt alkoi murtua, kun pieni aalto pääsi poukamaan.

Ei uskoisi miten kaunis ääni voi syntyä tällaisesta ohuesta jäästä. Valitettavasti en tajunnut ottaa videota!

Aurinko alkoi painua mailleen ja oli aika suunnata kotiin. Mutta piti ottaa vielä yksi kuva!

Hei, hei Virolahti, kohta taas nähdään!

Kotona

Itsenäisyyspäiväksi sattui tänä vuonna kaunis, aurinkoinen sää. Pipomies meni aamupäiväksi metsätöihin ja allekirjoittanut jäi kotiin valmistelemaan illan juhlaa. Eli luvassa oli telkkari-ilta mukavasti soffalla löhöillen ja linnan Itsenäisyyspäivä juhlia seuraten.

Siivoamisen lomassa ehdin ottamaan muutaman kuvankin. Pikku pakkanen oli luonut kauniita kuurankukkia terassin ikkunoihin.

Meidän innokas puunhakkaaja ystävämme oli pihalla myös. Kaveri on hakannut puuta (yhtä ja samaa oksaa) jo monta päivää, aamuvarhaisesta iltamyöhään. Jotain tosi hyvää siellä täytyy olla!

Käpytikka ystävämme ei nyt ollut oikein poseeraustuulella. Katseli välillä ympärilleen, mutta ei sattumaltakaan suostunut katsomaan allekirjoittanutta. Mutta arvatkaas kun olen pihalla ilman kameraa, silloin kyllä tullaan tuijottamaan ja selittämään kaikenlaista, mitä en ymmärrä. Jossain vaiheessa varmaan alan puhua käpytikkaa, mutta vielä se on hakusessa...
☺

Jotan näkyy tuolla ...

... ja tuollakin... en muuten katso alas, älä edes luule!!

Valoa pimeään!

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet katseltiin ja kauniita mekkoja ihasteltiin. Ja seuraavana päivänä saimme lukea suurinpiirtein omat kommentimme lehdistä.

Tässä kaikki tällä kertaa. Hyvää joulukuun jatkoa!

Ensi kerralla ainakin haukka ja harakka...