Päivinä kuuman heinäkuun

Nyt olemme saaneet nauttia helteistä. Välillä tuntuu liiankin lämpöiseltä, mutta on lämpö kuitenkin mukavaa. Olen istutellut paljon erilaisia kukkia ruukkuihin ja iltaisin on mukavaa kastella ja hoidella niitä. Luonnossa olen käynyt pari kertaa kuvaamassa. Tuntuvat viikot niin lyhyiltä näin kesällä !

Tämän pelargonian ostin lasitetulle terassillemme. Se on kukkinut upeasti jo monta viikkoa. Katselen sitä työhuoneeni ikkunasta, kun olen tietokoneella.

Istutin erääseen ruukkuun lilan värisen elämänlangan. Se tekee kauniita kukkia, tässä kukat illalla nupussa. Kuvaamisessa on se hyöty, että huomaa asioita, joita muuten ei ehkä näe... Kuten tästä kuvasta tajusin, että kukassani on kirva!

Amppelimansikka on viimeinkin alkanut tehdä kukkia ja marjoja. olin jo luopua toivosta, että saisin siitä mitään satoa.

 

Tämän kalalokin kuvasin satamassa. Oli saanut kunnon aterian. Muutama kaveri pyrki saaliin jaolle, mutta tämä tyranni onnistui karkoittamaan kaikki.

Jopa merilokki siirtyi suosiolla kauemmas ja tyytyi katselemaan toisen ruokailua.

Merilokki on Suomen lokeista suurin, joten olisin luullut kalalokin aterian vaihtavan omistajaa, mutta ei...

Västäräkki on tehnyt pesänsä ilmeisesti puuvajamme katon alle. Sieltä se aina lehahtaa lentoon, kun menen ulos hoitamaan kukkia. Välillä sirkuttelee melkein jalkojen juuressa. Yrittää harhauttaa, etten vain löytäisi pesälle. Olkoon rauhassa, en halua hänen pesärauhaansa häiritä :-)

Viikolla kävin äitini luona ja siellä olivat mustarastaat taas ruokailemassa. Tässä naaras katselee heinikkoa ja varmaankin miettii mistä löytäisi seuraavan makoisan madon.

Näissä äidin orvokeissa on jännä väritys. Siniset kukkalehdet ovat aivan kuin vesivärillä maalatut.

Hennoilla siivillä kohti ateriaa...

Valkoposkihanhet ruoan hankinta puuhissa

Välillä kuivattelivat kalliolla

Torstaina kävimme Helsingissä, jossa kuvasin valkoposkihanhia. Samassa paikassa oli myös meriharakoita ja sorsia.

Ja sitten takaisin veteen, varovasti, sillä kallio oli liukas...

Tämä kaveri tyytyi kastelemaan jalat.

Sorsat tulivat katsomaan kuvaajaa ja josko vaikka saisivat jotain herkkuja, mutta tylsällä kuvaajalla ei ollut leivän- tai pullanmuruja mukana...

... Ja ilman herkkuja ei heru poseerauksia...

Osaa porukasta alkoi jo väsyttää ja he kävivät kalliolle lepäämään.

Myös meriharakka näytti väsyneeltä.

Sain uuden kaverin kuvausreissulla. Komea Timo saapui katsomaan, mitä oikein touhuilen. Pipomiehen ei kuitenkaan tarvitse olla mustasukkainen, sillä kyseessä on Amerikanstaffordshirenterrieri, viralliselta nimeltään Kesselin John Barr. Timo suostui mielellään poseeraamaan, hänhän on jo tottunut malli. Ja tietää, että kuvausten jälkeen tiedossa on... no, varsin herkullinen palkkio.

Kuvaaja haki tämän jälkeen jäätelön. Täytyyhän sitä itsekin jotain syödä, kun kaikki muutkin...

Tämä pikku varpunen olisi myös varmaan  halunnut jäätelöä.

Torstai olikin jo illassa, joten oli aika taas suunnistaa kotiin.




Lauantaina kävin Loviisassa merenrannalla ottamassa pari lintukuvaa.

Tämän pikku linnun lajista käydään keskustelua... Onko tässä kivitaskun poikanen... Sähköpostilla voi laittaa allekirjoittaneelle viestiä, kun tunnistaa lajin. (tuulikki.ekholm(at)gmail.com)

Liro etsi ruokaa matalikosta.

Merimetson ylilento

Viimeisenä kuva samettiruususta. Samettiruusu on ollut suosikkini lapsuudesta asti. Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille, luvassa on ainakin tänne Etelä - Suomeen lisää lämpöisiä päiviä!