Halijoutsenet!

Olen nyt harjoitellut uuden objektiivin kanssa kuvaamista pari viikkoa. Aluksi tuntui hankalalta. Ensinnäkin painoa on nyt paljon enemmän, ennen kaulassa roikkui mukana puolisen kiloa painava laitteisto, nyt kannan mukanani melkein parin kiloa laitteistoa. Ensimmäiset pari paivää etsin kädet täristen sopivaa kuvausasentoa.

Toinen asia, joka yllätti on nopeus. Ennen pystyin helposti tarkentamaan kuvan asettamalla tarkennuspisteen painamalla laukaisimen puoliksi alas. Nyt kamera ottaa kuvan jo siinä vaiheessa, kun vasta mietin mihin tarkentaa. Kuvia tuli aluksi maasta, kivistä ja kaikesta muusta, mitä sattui näkyvissä olemaan. Nyt alkaa tarkennuksen asettaminen olemaan hallussa.

Alkuvaikeuksista selvittyäni olen nyt alkanut jo saada hieman parempiakin kuvia. Mutta harjoitteluahan tämä vielä on...

Saaristomeren rengastie

En ehtinyt montaakaan harjoittelukuvaa ottaa, kun ensimmäinen kunnon kuvausreissu tuli eteen. Kävimme Pipomiehen kanssa Saaristomeren rengastiellä. Sattui valitettavasti olemaan se viikon synkin ja kylmin päivä. Sadettakin saimme niskaan jonkin verran.

Matkaan lähdimme jo aamulla klo 4 maissa. Koko matkan oli sankka sumu.

Ajoimme Paraisille ja Lillmalön lauttarannasta lähdimme lautalla Prosvikin lauttarantaan ja sieltä Nauvoon.











Kun tulimme lautalta ulos Prosvikissä, alkoi aurinko paistaa. Tätä riemua ei kuitenkaan kestänyt kuin viitisen minuuttia.

Aurinko hävisi pilvien taa...

Matkalla lauttarannasta Nauvoon näimme metsäkauris pariskunnan. Olivat kaukana metsän reunassa, mutta napsasin kuitenkin kuvan.

Nauvosta jatkoimme matkaa suoraan Korppooseen menevälle lautalle. Korppoossa kuvasin rannalla olevia lintuja.

Isokoskeloita, naaras kalliolla ja uros vedessä

Jostain syystä isokoskelo rouvista minulle tulee aina mieleen sanonta bad hair day... ovathan he niin hauskan näköisiä, ettei voi kun hymyillä heidän touhujaan seuratessa.

Matka jatkui Korppoosta Stella lautalla Houtskariin. Lauttaan pääsyä odotellessa lauttarannan ohitti Silja Galaxy.

Lautta matka kesti reilut puoli tuntia. Lautalla oli kahvila, mutta se ei vielä tässä vaiheessa ole avoinna. Kahvilassa oli kuitenkin mukava istuskella ja katsella maisemia. Allekirjoittanut kävi muutaman kerran ottamassa ulkona kuviakin. Tuuli oli kutenkin sen verran voimakasta, että sekä kamera, että kuvaaja meinasivat lähteä lentoon...

Stella

Viking Amorella tuli jonkin matkaa perässä...

Houtskarissa täydensimme muonavarastoja... Pipomies kaipasi lisäenergiaa.

Tämän jälkeen matkamme jatkui Mossalaan. Matkalle osui pari lyhyttä lossimatkaa.

Lossista poistuttua otin pari kuvaa rannalla oleilevasta joutsenesta. Meistä ei tullut ylimpiä ystäviä...

Ei askeltakaan lähemmäs!!

Me jatkoimme matkaa ja jätimme joutsenen omiin puuhiinsa.

Mossalasta emme enää päässeet eteenpäin. Näin talviliikenteen aikaan, sieltä ei ole lauttayhteyttä Iniöön. Lauttarannassa päätimme mussuttaa eväitä ja katsella ympäröivää luontoa. Kaunista!

Joka puolella oli isokoskeloita. Ilmeisesti niillä oli jo muutto täydessä vauhdissa.





Eväiden nauttimisen jälkeen lähdimme ajelemaan takaisin lautalle. Lossirannassa oli venemajoja, kuten joka puolella saaristoa.

Tuuli oli yltynyt myrskyksi ja merellä oli vaahtopäitä. Lauttaa odottelimme vartin verran, joten ehdin napsia taa muutaman kuvan.

No... näkyihän se aurinkokin matkan aikana jossain...

Sorsat olivat tulleet lepäilemään lauttarannan tuntumaan.

Stellalla matkasimme sitten takaisin Korppooseen. Nyt ei enää ollut asiaa ulos kuvaamaan. Tyydyin siis kuvaamaan kahvilan ikkunasta.

Joutsenet ja sorsat olivat löytäneet suojaisan luodon, jolle olivat asettuneet. Luodolla oli parikymmentä joutsenta.

Korppooseen päästyämme päätimme vielä käväistä Norrskatassa. Eli ei muuta kuin lautalle...

Norrskatassa ajelimme pikku teitä ja katselimme maisemia. Tuuli tuntui yltyvän koko ajan vaan enemmän. Joutsenia se ei häirinnyt vaan ne lipuivat vedessä rauhallisesti eteenpäin.

Kovin kauan emme voineet olla Norrskatassa. Päivä oli jo pitkällä ja halusimme kotiin yöksi, joten päätimme lähteä kotia kohti. Lautalla oli hieman vaikuksia päästä Norrskatan laituriin.

Taakse jää Nosrrskatan laituri

Edessä siintää Korppoo

Tämän hieman keinuttavan merimatkan jälkeen oli vielä kaksi lyhyttä lautta matkaa, ja sitten ajo kotiin. Uni tuli ennätysajassa.

Päätimme jo pari tuntia saaristossa oltuamme, että menemme sinne uudestaan mahdollisimman pian.

Loviisa

Saaristossa ei ollut vielä paljon muuttolintuja. Pari päivää myöhemmin näin kuitenkin Loviisassa tämän kevään ensimmäiset kanadanhanhet lintutornin lähellä.

Seuraavana päivänä olikin Loviisan lahdella jo sitten telkkiä, hanhia ja joutsenia. Niiden kevät touhuja on mukava katsella ja kuvata. Näkyy reviiri taisteluja sekä kosintamenoja.

Telkän taivuttelua...

Pois!!

Kaikkein kaunein oli kuitenkin joutsenparin hellä hetki. Valitettavasti oli todella kaukana, mutta sain kuitenkin jonkinlaiset kuvat.

Ja lopuksi hieman aseteltiin siipiä...

Sorsia tuntuu nyt olevan joka puolella! Ahkerasti kaivelevat ruokaa rannan tuntumassa vesikasvien seasta.

Sinisorsa pariskunta

Pikkulinnut laulelevat ja etsivät omia parejaan. Uudella objektiivilla niiden kuvaaminen onnistuu paremmin. Kun vain oppisi paremmin tarkentamaan ja olisi nopeampi, allekirjoittanut siis. Nämä pikkuiset kun ovat niin nopeita liikkeissään, että siinä vaiheessa, kun huomaan linnun oksalla ja alan ottaa kuvaa, lintu onkin jo ihan muualla...

Talitintintillä on asiaa...

Ujo sinitiainen :-D!

Hyvää maaliskuun jatkoa!

Loviisan siivekkäitä

Ei uskoisi säästä, mutta maaliskuussa ollaan. Sataa vuoroin vettä ja räntää. Ja aurinkoa ei näy. Lämmintä kyllä on. Omasta mielestäni maaliskuussa paistaa usein aurinko ja on vielä pakkasia, varsinkin öisin. Ei minua lämmin haittaa, mutta sitä aurinkoa kyllä kaipaisin...

Tämä on helmikuulla otettu, silloin paistoi aurinko ja oli hieman pakkasta. Kuva on otettu Loviisan Laivasillalta. Nyt oli hiljaista, mutta kesällä täällä on vipinää. Laivasillalla on kaksi ravintolaa. Yhdessä aitassa on ollut ainakin parina kesänä myös myymälä Karamaloo,jossa myydään Afrikassa tehtyjä tuotteita mm. koruja ja vaatteita.

Viikkoa myöhemmin kävin samalla paikalla kävelyllä. Silloin olikin ihan erilainen sää. Ja paikalla oli paljon muitakin, nimittäin naakkoja ja variksia. Jostain syystä olivat kokoontuneet suola-aittojen takana olevaan puistoon. Eivät olleet kauaa, vaan lähtivät kun koiranulkoiluttaja saapui paikalle.

Puistossa oli myös yksi rastas katsastamassa ruoka tilannetta.

Naakan siivet

Löytyisköhän täältä jotain syötävää!

Varis lentää oksalle tarkkailemaan

Laivasillan lähellä on paikka, jossa on pieni sula kohta. Siinä uiskenteli paljon sorsia. Taitavat viettää talven täällä. Otin muutaman kuvan, hyvin näistäkin näkee, että oli pimeä päivä. Kiva näitä kavereita oli tarkkailla, eikä allekirjoittaneen läsnä olo näyttänyt haittaavan, ovat tottuneita yleisöön.

Utelias pariskunta tuli ihmettelemään kuvaajaa

Ilmeisesti allekirjoittanut ei ollut kovin kiinnostava...

Oikealle, ei kun vasemalle...

Eikö sinulle ole meille mitään tuliaisia!!

Työpaikkani pihalla pikkulinnut, varsinkin talitiaiset ovat kovasti kevät tunnelmissa. Laulu kaikaa sisälle asti. Harmi vaan, kun lähtevät heti karkuun, kun allekirjoittanut ilmestyy pihalle kameran kanssa. Ei oikein ehdi napata kunnon kuvia. Eli annanpa tinttien laulaa rauhassa... Pari kuvaa kuitenkin!

Tintti oksalla, kuva otettu kaikkia kuvauksen sääntöjä noudattamatta :-D!

Ruokaa hakee tinttikin.

Jonkin verran olen jo etsiskellyt uusia kuvaus paikkoja kevättä silmällä pitäen ja käynyt tarkistamassa tilannetta jo tutuilla paikoilla. Innokkaana ja malttamattomana odotan ensimmäisiä muuttolintuja. Olen nimittäin viimein hankkinut sen kauan haaveilemani pidemmälle kantavan objekltiivin! Painoa ja tekniikkaa on nyt enemmän, joten saas nähdä millaisia kuvia saan otettua. Nyt aluksi varmaan menee aikaa opetteluun... Tuloksia toivottavasti saan näkyville jo seuraavaan blogiin.

Tähän loppuun kuva kauniilta paikalta Loviisan läheltä. Kova viserrys kuului täälläkin jostain, mutta ketään ei ollut näkyvissä.

Hyvää viikon jatkoa!