tiistai 28. lokakuuta 2014

Maailmanperintö ja kansallislintu






Lokakuu lähestyy loppuaan. Tällä viikolla sää on ollut lämmin, sateinen ja tuulinen. +10 asteen lämpötila on saanut jotkut kasvit sille mielelle, että taas onkin kevät...

Orvokin taimia on ilmestynyt pihalle niissä kohtaan, missä on ollut kesällä ruukussa orvokkeja. Otin huvikseni niistä muutaman ruukkuun, saas nähdä kasvaako niistä mitään.













 
Pientä rakennushommaakin pihalla on tehty. Pipomies kavereineen rakensi meille jätekatoksen. Katos on jo saanut maaliakin pintaan, siitä tuli punavalkoinen.

Hassua muuten miten sitä tottuu johonkin...
Vien edelleenkin roskapussit sinne, missä ennen oli roska-astia. Ja sitten seison muutaman hetken hölmön näköisenä roskapussin kanssa, ennenkuin muistan, että roska-astia onkin nyt eri paikassa.








Muratti on viihtynyt kivikossa, pieni pakkasen puraisu toi lehtiin punaiset reunat, mutta muuten kasvit ovat vielä ihan hyvässä kunnossa.









Se pakkaspäivä sattui toissa lauantaille. Oli niin kaunis aurinkoinen aamu, että oli pakko lähteä kuvausretkelle. Kävimme ensin lähimaastossa, olimme saaneet vinkin minne kannattaa mennä lintuja bongaamaan.

Valitettavasti meillä ei aamulla ollut tuuria ja lintuja ei näkynyt. Tyydyin sitten ottamaan muutaman valokuvan pakkasen puraisemasta luonnosta.



Kuukin oli puolikkaana aamutaivaalla...
Ei näkynyt lintuja, vaikka olimme paikalla aamulla aikaisin. Rehellisesti sanottuna se ei haitannut, nautin auringosta ja pakkasen kimaltelusta, jota oli joka puolella.


Jonkin aikaa mietimme mitä seuraavaksi tekisi ja Pipomieheltä tuli idea lähteä ajelulle Jaalan ja Mäntyharjun suunnalle.  Samalla päätimme käydä myös Verlassa.



Verlan puuhioma ja pahvitehdas on  Unescon maailmanperintöluettelossa maailmanperintökohteena, se on lisätty sinne vuonna 1996. 

Paikalla on museo, kauniita rakennuksia ja kesäisin kahvila, sieltä voi myös pienistä käsityöläispajoista ostaa tuotteita. Kannattaa käydä! Lisätietoa löytyy Verlan omilta sivuilta.

Allekirjoittanut on kotoisin Valkealasta ja aiemmin tuli usein kesällä käytyä Verlassa. Nyt on mennyt monta vuotta, etten ole paikalla käynyt.

Patruunan pytinki, tehtaanjohtajan asunto.
Patruunan pytinki

Syksyn värit lisäsivät paikan kauneutta entisestään. Mutta kaikki pajat ja kahvila olivat tietenkin suljettu. Paikalla oli muitakin vierailijoita.

Myllymakasiini
Myllymakasiini







Verlasta jatkoimme matkaa Jaalan keskustaan. Kävimme Jaalassa lintutornilla, mutta sielläkin oli kovin rauhallista... Maisema oli kuitenkin kaunis.

Ranta oli jäässä



Matkalla Mäntyharjulle pysähdyimme kauniille paikalle, jossa jäin sillalle valokuvaamaan, kun Pipomies lähti tutustumaan kallioille.

Järvi oli aivan tyyni.




Veneitäkin oli liikkeellä. Puut heijastuivat kauniisti tyynen järven pintaa.
Pihlajanmarjoja on ollut paljon tänä syksynä




Mäntyharjulla kävimme vain nopeasti kääntymässä, sillä kello alkoi olla sen verran paljon, että oli aika lähteä kohti kotia.

Kotimatkalla näimme ketun pellolla. Kumpikohan voittaa tuijotuskilpailun...
Illan hämärtyessä näimme vielä parven kanadanhanhia

Tuon lauantai retken lisäksi olen käynyt myös äidin luona. Siellä tarkkailimme ikkunasta oravia, jotka yrittivät keksiä keinoa, jolla saisi siemeniä lintulaudalta, joka on ripustettu kuuseen roikkumaan. Melkoisen notkeita olivat nämä kaverit. Sen verran vaikeaksi tehtävä osoittautui, että lopulta oravien oli tyydyttävä maassa oleviin käpyhin.

Heollo! Täällä minä olen, huomaatkos! Eli löydätkös kuvasta oravan rakas lukija?
Missäköhän olisi syötävää...
Jotain syötävää sentään löytyi, vaikkei siemeniä lintulaudalta herunutkaan...
Talitintillä ei sen sijaan ollut ongelmia saada siemeniä. Lintulaudalla vierailikin paljon pikkilintuja





Kotimatkalla näin ensimmäistä kertaa hieman lähempää metsäkauris pukin. Ja taas harmitti, kun ei se zoomi yllä kauemmas...








Lopuksi vielä muutama kuva laulujoutsenista, joita kävimme katsomassa saaristossa eräänä päivänä. Oli pimeää, sateista ja sumuista, joten kuvat ovat utuisia.

Jotain näkyy taivaalla vai lieneekö menossa taukojumppa...
Notkeita kauloja...

Märältä pellolta löytyy hyvin syötävää






Hyvää lokakuun loppua kaikille!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti